Elering
Viron kantaverkon ja maakaasun kansallisen siirtoverkon omistaja ja operaattoriyhtiö From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Elering on Viron valtiollinen, sähkön kantaverkosta ja kansallisesta maakaasun siirtoverkosta vastaava osakeyhtiö.[2][3] Yhtiö omistaa nämä siirtoverkot sekä ylläpitää ja kehittää niitä ja Viron energiasaatavuuden huoltovarmuutta omalta osaltaan. Elering AS on perustettu vuonna 2010, kun kansallisten suurjänniteverkkojen omistus ja hallinta irrotettiin energian tuotantoyhtiö Eesti Energia AS:stä. Vuonna 2015 maakaasun kansallinen siirtoverkko hankittiin Eleringin omistukseen. Yhtiö on täysin Viron valtion omistuksessa ja sitä ohjaa maan Kauppa- ja liikenneministeriö.[2] Eleringin päätoimipaikka sijaitsee Tallinnassa.[4] Vuonna 2021 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 253 ihmistä.[1]
Elering on osakas pohjoiseurooppalaisessa Nord Pool -sähköpörssissä.[5] Elering on myös Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n jäsenyritys.[6][7]
Eleringin kansainvälisistä Baltian ulkopuolisista energian siirroyhteyksistä keskeisiä ovat sähkönsiirrossa Estlink 1 ja Estlink 2 -merikaapelit Suomen kantaverkkoon (Fingrid) ja maakaasun siirrossa Balticconnector-kaasuputkiyhteys suomalaiseen kansalliseen kaasunsiirtoverkkoon (Gasgrid Finland).[8] Perinteisesti - jo neuvostovuosilta - Virolla on ollut kolme 330 kV:n suurjännitelinjaa Venäjälle. Kaksi näistä on johtanut Narvan seudulta Leningradin alueen Kingiseppiin (Jaamaan) ja yksi Tartosta Pihkovaan. Latvian kantaverkkoon (Augstsprieguma tīkls) Viro liittyy kahdella 330 kV:n siirtoyhteydellä: Tartto-Valmiera ja Tsirguliina-Valmiera.[9][10] Viro on osa ENTSO-E:n Baltian taajuusaluetta, jota on historiallisista syistä ohjattu osana sähkönsiirron BRELL-aluetta (Valko-Venäjä, Venäjä ja Baltian maat). Baltian maat ovat valmistelleet irtautumista BRELL-alueesta jo 2010-luvulta lähtien.[11][12]
Vuonna 2020 Viro ja Latvia sopivat kaasumarkkinoitaan tasapainottavasta maakaasun siirtomekanismista.[13] Elering on ollut osaltaan edistämässä LNG-kaasuterminaalin luomista Paldiskiin sataman yhteyteen. Paldiskin kaasuterminaalihanke on alkuvaiheessa ja valmius maakaasun purkamiseksi satamassa on rakennettu vuonna 2022. Suurempia terminaalivarastoja tai liityntää Balticconnector-kaaasuputkeen ei kuitenkaan oltu tässä vaiheessa luotu. Viron kaasuturvallisuuden vuoksi kaasuterminaalia liityntöineen pyritään rakentamaan 2020-luvun aikana valmiimmaksi.[14][15]
Valmistelussa kolmas, kahden edellisen merikaapelin yhteistä siirtokykyä vastaavan suuruusluokan EstLink 3 -merikaapeli, jota on hahmoteltu toteutettavaksi 2030-luvulla.[16][17] Joissain poliittisissa lausunnoissa kaapeliyhteyden on toivottu toteutuvan viimeistään vuonna 2030.[18]
Baltian maiden kantaverkkojen (Litgrid, AST ja Elering) synkronointi Keski-Euroopan kantaverkkoalueen kanssa on suunniteltu toteutettavan Puolan kantaverkkoyhtiö PSE:n välityksellä.[19] Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 osoitti, että Baltian maiden siirtyminen vielä vuonna 2022 käytetystä Venäjän taajuus- eli synkronialueesta Keski-Euroopan taajuussynkronointiin voidaan joutua toteuttamaa aiemmin suunniteltua vuotta 2026 nopeammin.[20][19] Irtautumisen Venäjän sähköverkosta on suunniteltu tapahtuvan 8. helmikuuta 2025 kello 07 paikallista aikaa. Samalla ainakin Latvia katkaisee fyysisen sähkölinjansa Venäjälle juhlallisesti.[21][22][23][24][21] Tämän jälkeen Baltian maisen sähköverkkoja ylläpidetään vuorokausi ilman ulkoista taajuussynkronointia. Jos verkot pysyvät vakaina, ne liitetään 9. helmikuuta Keski-Euroopan kantaverkkoalueen taajuussynkronoinnin piirin. Viime kuukausien meranalaisten kaapeleiden vauriot ovat nostaneet selvemmin esille Venäjän mahdollisuuksia häritä etenkin Baltian maiden energiaverkkojen kytkentää muun läntisen Euroopan sähköverkkoihin.[25]
Suurjänniteverkon designattu pyloni Big Fox (330/110 kV). Suunnittelijat Sille Pihlak ja Siim Tuksam.[26] Risti, Lääne-Nigulan kunta.
Arukülan sähköasemaa.
Remove ads
Katso myös
- Nord Pool, Euronextin ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden omistama sähköpörssi
- Fingrid, Suomi
- Gasgrid Finland, Suomi
- Litgrid, Liettua
- Svenska kraftnät, Ruotsi
- Energinet, Tanska (sähkön kantaverkko ja maakaasuverkko)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads