Epiktetos

Epiktetos (m.kreik. Ἐπίκτητος, Epiktētos, lat. Epictetus; 55 – n. 135 Nikopolis)^[1] oli antiikin kreikkalainen stoalainen filosofi. Hän oli todennäköisesti syntynyt Hierapoliksessa Fryygiassa, ja asui suurimman osan elämästään Roomassa.

Tämä artikkeli käsittelee filosofia. Epiktetos oli myös vaasimaalari.

Epiktetos
Ἐπίκτητος
Epiktetos piirustuksessa vuodelta 1715.
Henkilötiedot
Syntynyt	55
Kuollut	noin 135 (79–80 vuotta) Nikopolis, Epirus, Rooman valtakunta
Koulutus ja ura
Koulukunta	stoalaisuus
Tunnetut työt	Käsikirja, Keskusteluja
Opettaja	Musonius Rufus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Nuorena Epiktetos oli orjana Roomassa Neron vapauttamalle varakkaalle miehelle nimeltä Epafroditos. Hänen alkuperäistä nimeään ei tunneta — kreikan sana epiktetos merkitsee yksinkertaisesti ”hankittua”. Lopulta hänet vapautettiin, ja hän perusti oman filosofikoulun. Orjanakin hän opiskeli stoalaista filosofiaa Musonius Rufuksen oppilaana. Vapautumisensa jälkeen hän eli melko kovaa elämää sairaalloisena Roomassa. Lopulta hänestä tuli rampa pahan reumatismin vuoksi.

Keisari Domitianus ajoi Epiktetoksen yhdessä muiden filosofien kanssa maanpakoon^[1] joskus vuosien 89 ja 95 välillä. Tästä maanpaosta seurasi hänen elämänsä paras ajanjakso. Hän muutti Nikopoliihin Kreikkaan, ja perusti oman mainetta saaneen filosofikoulunsa. Jopa keisari Hadrianus vieraili koulussa, ja sen tunnetuimmasta oppilaasta Arrianoksesta tuli merkittävä historioitsija.

Epiktetos eli elämänsä yksinkertaisesti noudattaen stoalaista ajattelua. Hänen elämänsä oli opetuksen ja ajattelun täyttämää. Hänen tiedetään menneen naimisiin kerran vanhemmalla iällä, auttaakseen kasvattamaan lasta, joka olisi muuten jätetty kuolemaan.

Epiktetos eli Nikopoliissa kuolemaansa asti.^[1]

Filosofia

Stoalaisten tapaan Epiktetos keskittyi filosofiassaan etiikkaan ja opetti oman elämänsä herrana olemista. Hänen mielestään stoalaisen opettajan tuli rohkaista oppilaitaan elämään filosofista elämää, joka johtaa lopulta eudaimoniaan (onnellisuuteen). Tarkoituksena oli turvata oma elämä elämällä järkevästi, eli hyveellisesti ja luonnon tahdon mukaan.

Epiktetoksen pääteos on Enkheiridion (Käsikirja, suomennettu myös nimellä Ojennusnuora). Sen lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu kokoelma keskusteluja, Diatribai (Keskusteluja). Todennäköisesti hän ei ole kirjoittanut niitä itse, vaan ne on ylöskirjannut hänen opetuksistaan hänen oppilaansa Arrianos.