Familon
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Familon on suomalainen tuotemerkki, jonka valikoimiin kuuluu sänkyjä, patjoja, tyynyjä, peittoja ja vuodevaatteita.[1] Vuonna 1966 perustetusta Familon-brändistä[2] vastaa nykyään ruotsalaiseen Wendre Group -konserniin kuuluva suomalainen Wendre Finland Oy.[3]
Familon-tuotteet suunnitellaan Suomessa[4] ja valmistetaan enimmäkseen Virossa yhtiön omalla tehtaalla.[3]
Historia
Valjasliikkeestä Espeen 1912–1962
Familonin historia ulottuu vuoteen 1912, jolloin kuusi vuotta aiemmin Pohjois-Karjalasta Helsinkiin muuttanut ja siellä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston käynyt Samuli Pajarinen perusti Valjasliike Oy:n myymään hevosvaljaita ja muita nahkatavaroita. Nahkatavarakaupasta Pajarinen laajensi toimintaa nahkateollisuuteen. Vuonna 1921 Pajarinen osti Oulun Valjastehtaiden Helsingin myymälät ja Valjasliikkeen nimi muutettiin Valjas- ja Nahkatavara Oy:ksi. Vuonna 1928 Pajarinen perusti Nahkateos Oy:n.[6]
Vuonna 1935 yhtiö muutti nimensä perustajan nimikirjainten (SP, es pee) mukaan Espe Oy:ksi.[6] [7]
Vuonna 1937 Pajarinen perusti Salkkuteos Oy:n. Helsingissä Aleksanterinkatu 13:ssa sijainnut Espen liike myi nahkaa, laukkuja, käsineitä, valjaita, solkia, heloja sekä urheilu- ja verhoilutarvikkeita.[6]
Kymen Vanu 1954–1965
Vuonna 1954 Irja ja Unto Huittinen perustivat Kymen Vanu Oy:n Kouvolassa. Yhtiö myi valmistamiaan flokkipatjoja ja -tyynyjä kaupungin keskustassa. Seuraavana vuonna yritys muutti Tornionmäen tehdasaluelle ja tuotanto teollistui 300 neliömetrin tiloissa. Yritys alkoi valmistaa myös peitteitä. Tuotantoa kasvatettiin vuosi vuodelta ja vuonna 1961 Tornionmäestä ostettiin tontti, jonne rakennettiin tehdas, jonka pinta-ala oli 5200 neliömetriä. Seuraavana vuonna alettiin valmistaa vaahtomuovia. Vuonna 1965 Espe osti Kymen Vanun.[8]
Perheyhtiö Espen toinen sukupolvi 1963–1987
Perheyhtiön toiseen sukupolveen kuulunut Pajarisen tytär ekonomi Heli Vuorinen aloitti yrityksessä vuonna 1944. Hänen veljensä Jarmo ja Jarkko Pajarinen aloittivat yrityksessä 1950-luvulla.[6]
Hevosvaljaiden kysynnän hiipuessa 1960-luvulla Espe Oy aloitti vaahtomuovituotteiden valmistuksen[6] ostettuaan alan markkinajohtaja Kymen Vanun vuonna 1965. Tehtaaseen hankittiin uusi vaahtomuovinvalukone, joka monipuolisti ja tehosti tuotantoa.[8] Kouvolan lisäksi[7] toimittiin Lauttasaaressa, jonne rakennettiin patja- ja pehmustetehdas.[6]
Tuotemerkki Familon otettiin käyttöön vuonna 1966.[2] Nimi juonnettiin sanoista family (perhe) ja porolon (vaahtomuovi venäjäksi). Ensimmäiset Familon-tuotteet olivat vaahtomuovipatjojen lisäksi joustin- ja runkopatjoja.[3] Familon-tuotteita alettiin myydä myös Ruotsissa ja Neuvostoliitossa.[8]
Vuonna 1968 yhtiöllä oli lähes 90 työntekijää. Yhtiön toimiala oli muuttunut kaupasta teollisuuteen.[6]
1970-luvulla Familon alkoi valmistaa äitiyspakkauksen makuupusseja.[3] Vuonna 1973 valmistui Kouvolan tehtaan laajennus, joka kaksinkertaisti vaahtomuovin tuotannon.[8] Vuonna 1978 Kauhavalta ostettiin Sakulon Oy, joka valmisti vaahtomuovia ja patjoja. Puolet yhtiöstä myytiin öljy-yhtiö Shellille, jolta saatiin paitsi taloudellista tukea kilpailun kiristyessä myös asiantuntemusta muovialalle.[8] Vuodevaatteiden ja patjojen tuotanto siirrettiin 1970-luvun loppupuolella Helsingin Lauttasaaresta Kouvolaan.[6]
1980-luvulla perheyhtiön johtajaksi tuli Pajarisen poika Jarkko Pajarinen. Yhtiöllä oli noin 450 työntekijää.[6] Vuonna 1984 Espe, Asko ja Isku perustivat Unilon Oy:n, josta kukin niistä omisti kolmanneksen. Se valmisti niille sänkyjä Heinolassa. Unilonin markkinaosuus Suomessa oli noin 65 prosenttia, lisäksi sen tuotteita vietiin myös Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.[9] Espe valmisti muun muassa Etex-joustinpatjoja. Joustinpatjan rungon ympärille lisättiin vaahtomuovikehys pehmentämään patjan reunaa. Etex Diamond -patjan puolet olivat erilaiset, toinen puoli oli pehmeä, toinen kova ja Etex Diamond -sijauspatjan toinen puoli oli lampaanvillaa, toinen polyestervanua. Sarjaan kuului myös Etex Silver -joustinpatja, josta saattoi irrottaa vaahtomuovisisuksen pesun ajaksi sekä lapsille suunniteltu patja..[10] Vuonna 1983 Kouvolan tehtaalle avattiin uusi tuotantolinja.[8] Heinolassa aloitettiin patjatuotanto vuonna 1984.[11] Kankaanpäästä ostettiin Oy Testilnorion Ab, joka oli valmistanut peitteitä ja tyynyjä Teno-tuotenimellä. Sen tiloihin keskitettiin Espe Oy:n Familon-tuotteiden, eli peitteiden ja tyynyjen valmistus.[8] [12] Kankaanpäässä oli 60 työntekijää. Vientikustannuksia pienennettiin puristepakkauksilla, jotka vähensivät tuotteen kokoa kuljetuksissa ja varastoinnissa. Suomessa myytiin kotimaisten taiteilijoiden suunnittelemia kuviollisia tuotteita, kuten kukikkaita tyynyjä ja ruudullisia peitteitä. Keski-Euroopassa suosittiin yksivärisiä tuotteita.[12] Vuonna 1987 Kouvolassa otettiin käyttöön varastoa automaattisesti valvova kuljetusrobotti.[8]
Espe Shellin tytäryhtiönä 1988–1999
Vuonna 1988 Shell osti loput Espen osakkeista Pajarisilta.[8] Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Tiklaksessa aiemmin työskennellyt Jouko Salakka.[7] Yhtiöllä oli 400 työntekijää ja sen liikevaihto oli 180 miljoonaa markkaa.[13] Espe oli ensimmäinen eurooppalainen vaahtomuovin valmistaja, joka luopui freonien käytöstä.[8]
Vuonna 1996 Espen liikevaihto oli yli 200 miljoonaa markkaa ja yhtiöllä oli 260 työntekijää kuudella paikkakunnalla. Yhtiön tuotemerkkejä olivat Familonin lisäksi Teno, Eterlon-vaahtomuovi ja Espefill-vanu.[8] Shellin globaalin politiikan mukaan Espe ei saanut myydä tuotteitaan ulkomaille.[7]
Vuonna 1998 Shell halusi luopua Espestä. Salakka teki muun toimivan johdon kanssa tarjouksen yrityksestä, mutta kun Shell halusi myydä heille myös tanskalaisen vaahtomuovitehtaan, hinta muodustui liian kalliiksi ja ostajat ottivat mukaansa pääomasijoittaja Capmanin. Huhtikuussa 1999 tehdyssä kaupassa Salakan osuus oli noin 20 prosenttia, muun johdon noin 10 prosenttia ja Capmanin osuus yli 70 prosenttia.[7]
Espe ja Finlayson Capmanin alaisuudessa 1999–2014
Vuonna 1999 Espellä oli 400 työntekijää. Lokakuussa se osti Scanwovenin, joka oli keskittynyt vanujen ja kuitukankaiden valmistukseen.[14] Yhtiö nosti myös omistuksensa joustinpatjoja valmistaneesta Unilonista 50 prosenttiin. Yhtiön toinen omistaja oli Isku. [7] Unilon valmisti myös moottorisänkyjä.[15]
Marraskuussa 2000 Espe kertoi ostavansa Finlaysonin norjalaiselta Winder ASA:lta.[16] Winderin ohjauksessa Finlayson oli joutunut keskittymään vain Suomen ja Ruotsin myyntiin.[7] Yhtiöt jatkoivat itsenäisinä yrityksinä. Suomessa myytiin Familon-tuotteita, mutta ulkomailla käytettiin vain Finlayson-nimeä.[13]
Loppuvuonna 2000 Espe alkoi valmistaa Tanskan Maribon tehtaallaan vaahtomuovin ja bulkkipatjojen lisäksi myös Familon-merkkipatjoja Tanskan, Ruotsin ja Saksan markkinoille. Vuonna 2001 myös Tallinnassa ja Pietarissa alettiin valmistaa Familon-tuotteita vaahtomuovin lisäksi. Forssassa tehtyjä Finlaysonin tuotteita alettiin myydä Pohjoismaissa, Baltiassa, Venäjällä, Saksassa ja Puolassa.[7]
Vuonna 2002 yhtiön liikevaihto oli noin 90 miljoonaa euroa, työntekijöitä oli 670. Espessä oli kaksi kuluttajatuoteliiketoiminta-alaa, Familon ja Finlayson. Vaahtomuovituotteita valmistava Eterlon keskittyi yritysasiakkaisiin.[17] Unilonin nimi vaihdettiin Espeksi.[18]
Vuonna 2003 yhtiön sänkyjä myytiin muun muassa Sokoksen Sokotel- ja Radisson SAS-hotelliketjuille.[18]
Vuonna 2004 konserni jaettiin kolmeen yhtiöön:[13]
- Finlayson vastasi sisustustekstiileistä mukaan lukien Familon-tuotteiden valmistuksesta ja markkinoinnista
- Espe vaahtomuoviteollisuudesta ja
- Ewona kuitueristeistä.
Heinolan Espe-tehdas siirtyi käyttämään Finlayson-nimeä.[18]
Nimi Finlayson&Co otettiin käyttöön vuonna 2006 samalla, kun konserni perusti ensimmäisen oman myymälänsä Helsingin Kamppiin. Konserniin kuuluivat vaahtomuoviin keskittynyt Espe Oy, kuitualalla toiminut Ewona Oy ja sisustekstiiliyritys Finlayson Oy. Yhtiöllä oli tuotantoa Forssassa, Heinolassa, Helsingissä, Kankaanpäässä ja Kouvolassa sekä ulkomailla Tanskassa, Venäjällä ja Virossa.[19]
Vuonna 2007 Espen Kouvolan vaahtomuovitehdas liitettiin Recticel Groupiin. Yhtiö toimi 267 maassa ja sillä oli noin 12 000 työntekijää. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Brysselissä. Recticel valmisti vaahtomuovia, patjoja ja sänkyjä pääosin Euroopassa. Se teki myös alihankintaa autoteollisuudelle autojen sisä- ja ulkomateriaaleista, rakennusteollisuudelle toimitettiin eristemateriaaleja.[20]
Vuonna 2011 Familon- ja Teno-brändeillä myytiin Suomessa muun muassa patjoja, tyynyjä, peittoja ja päiväpeitteitä. Familon-tuotteet olivat markkinajohtajia, niiden markkinaosuudet olivat tuotekategorioista riippuen 38–55 prosenttia.[7] Heinolan tehtaalla valmistettiin enemmän patjoja kuin koskaan, sillä Isku oli tilannut niitä vientiin, esimerkiksi Sothshin vuoden 2014 talviolympialaisiin, Moskovaan ja Pietariin. Vuosittain Heinolassa valmistettiin 150 000 sänkyä, esimerkiksi Iskulle ja Askolle.[21]
Kesäkuussa 2014 Capman myi Familonin Wendrelle.[22] Finlaysonin ostivat Jukka Kurttila, Petri Pesonen ja Risto Voutilainen.[23]
Familon osana Wendreä 2014–
Familonin ostaneen Wendren omisti Trading House Scandinavia. Sen omisti ruotsinvirolainen tekstiilitehtailija Peter Hunt.[26] Familon-tuotteita valmisti Kankaanpäässä ja Heinolassa noin sata henkilöä, Familonin tuotteita tehtiin myös lähellä Pietaria. Tehtaiden lisäksi Wendre osti myös Finlaysonin myymälät Baltiassa ja Venäjällä. Kauppaan asti Wendre oli toiminut alihankkijana, mutta nyt se saattoi myydä tuotteita myös omalla tuotemerkillä. Tuhat henkilöstöä työllistäneellä Wendrellä oli tehtaita Virossa, Puolassa, ja tuotantoa myös Kiinassa.[23] Yhtiön asiakkaisiin kuului muun muassa Ikea ja Jysk.[27]
Kankaanpään tehdas lakkautettiin vuonna 2015[28] ja Heinolan tehdas vuonna 2016, kun loputkin tuotannosta keskitettiin Viroon.[11]
Vuonna 2020 Familon Oy:n nimi muuttui Wendre Finland Oy:ksi.[3]
Vuonna 2022 Familon alkoi käyttää muovittomia Paptica-pakkauksia. Yhtiön mukaan se säästää vuodessa miljoonan muovipussin verran muovia.[29]
Remove ads
Organisaatio
Familon-brändistä vastaa Wendre Finland Oy[3], joka on osa Huntin perheen omistamaa Wendre Group -konsernia. Yhtiön toimitusjohtaja Gisela Hunt on Peter Huntin leski.[25] Ruotsalainen Wendre toimii myös Puolassa, Saksassa ja Virossa ja sillä on noin 800 työntekijää.[30] Konserniin kuuluvat Wendre Estonia and Poland, Wendre Finland Oy, golf-yhtiöt Pärnu Bay Golf Links ja Saare Golf sekä ravintolisäyhtiö Indevex.[31] Konsernin omistaa ruotsalainen Trading House Scandinavia, jonka Huntin perhe omistaa.[23] [25]
Vuonna 2025 Suomessa oli yksitoista Familon-myymälää[32], verkkokauppoja oli kaksi, toinen henkilöasiakkaille ja toinen yritysasiakkaille.[33]
Historia
Wendren juuret ovat Viron Vändrassa vuonna 1935 perustetussa pellavanviljelijöiden osuuskunnassa. 1970-luvulta lähtien se toimi nimellä Mistra. Vuonna 1985 Mistran tehtaalla Vändrassa oli 500 työntekijää. Nimi Wendre otettiin käyttöön vuonna 1993 ja vuonna 1996 se siirtyi Peter Huntin ja hänen vaimonsa Gisela Huntin omistukseen. Vuodesta 1998 lähtien Wendren tytäryhtiö WemFom on valmistanut vaahtomuovia.[34] [25]
Vuonna 2003 Wendre osti Ruotsista Bergs Polydynin, Björn Sellenin, Bema Bedlinen ja Bema Quiltingin. Vuonna 2005 Pärnuun rakennettiin uusi tehdas ja valmistus aloitettiin myös Kiinan Wuxissa. Vuonna 2006 Kostrzynissä Puolassa alettiin valmistaa peittoja ja tyynyjä Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Seuraavana vuonna Bema Norden AB ja Bema Quilting AB yhdistettiin. Uuden yrityksen nimi oli Wendre Scandinavia AB.[34]
Vuonna 2008 Wendre GmbH aloitti toimintansa Frankfurt am Mainissa. Seuraavana vuonna ostettiin sänkyvalmistaja Stram AB ja sen tuotanto siirrettiin Pärnuun. Vuonna 2011 ostettiin puutarhahuonekaluihin keskittynyt Style Station Garden AB.[34]
Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 76 miljoonaa euroa, vuotta myöhemmin 96 miljoonaa euroa. Yhtiön asiakkaisiin kuului muun muassa Ikea, Jysk ja Sotka.[35]
Vuonna 2014 tehtiin kaksi yrityskauppaa. Tarmel Furnituren tuotteita olivat vuodevaatteet, sängyt ja patjat.[34] Familon oston myötä yhtiö aloitti vähittäiskaupan.[34] [23]
Peittoja ja tyynyjä valmistanut Geska Bettwarenfabrik GmbH ostettiin vuonna 2020.[34]
Toimitusjohtaja Peter Hunt kuoli kesällä 2024.[31] Uutena toimitusjohtajana aloitti hänen puolisonsa Gisela Hunt.[25]
Tuotemerkit
Nykyisin Wendren tuotemerkkejä ovat Wendre, Familon ja Familon Professional.[36] Lisäksi se valmistaa niin sanottuja private label-tuotteita kauppojen omille tuotemerkeille.[37]
Remove ads
Tuotteita
Familon-tuotteet suunnitellaan Suomessa.[4] Familon-brändillä on myyty esimerkiksi sänkyjä, patjoja, tyynyjä, peittoja, pussilakanoita, päiväpeitteitä, verhoja ja muita kodin tekstiilejä.[1] Suurin osa tuotteista valmistetaan nykyisin Pärnussa Virossa.[3]
Familon-brändin lisäksi brändiperheeseen kuuluu Familon Princess, jonka valmistus aloitettiin 1960-luvulla sekä Familon Home, joka lanseerattiin vuonna 2016.[3]
Ensimmäiset kierrätyskuituja hyödyntävät Familon-tyynyt ja peitteet valmistettiin vuonna 1995, 2000-luvun alussa Familon-sänkymallistoon lisättiin älypehmustesängyt.[3]
Tunnustuksia
- Yhtiön perustaja Samuli Pajarinen nimetettiin kauppaneuvokseksi vuonna 1948[6]
- Espen ja Finlayson&Co:n toimitusjohtaja Jouko Salakka nimitettiin teollisuusneuvokseksi vuonna 2007[13]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads