Farnakes I

Farnakes I (m.kreik. Φαρνάκης, Farnakēs, lat. Pharnaces; noin 189 eaa. – noin 159 eaa.) oli Pontoksen kuningas.

Tetradrakhma, johon on lyöty Farnakes I:n kuva.

Farnakes laajensi valtakuntaansa paljon edeltäjiänsä tarmokkaammin. Noin vuonna 182 eaa. hän valtasi Mustanmeren rannalla sijainneen Sinopen kreikkalaiskaupungin. Farnakes soti Pergamonin Eumenes II:n ja Kappadokian Ariarathesta vastaan. Farnakes valtasi osia Galatiasta ja Paflagoniasta, mutta joutui luopumaan niistä. Roomalaisista senaattoreista koostuva lähetystö neuvotteli rauhansopimuksen kuninkaiden välille. Roomalaiset halusivat estää Pontoksen vallan kasvamisen läntisessä Vähässä-Aasiassa. Farnakes laajensi kuitenkin valtaansa idässä. Hän valtasi muun muassa Sinopen entiset koloniat Kotyoran ja Kerasuksen. Farnakes sai myös Vähä-Armenian valtansa alle.^[1]

Farnakes solmi liiton seleukidien kanssa ja otti vaimokseen Antiokhos III:n tyttären (tai lapsenlapsen) Nysan. Farnakeen kuollessa noin vuonna 159 eaa. Pontos oli Vähän-Aasian merkittävimpiä valtioita. Farnakesta seurasi vuosina 170–150 eaa. Mithridates IV Filopator Filadelfos, joka oli ehkä Farnakeen veli ja vuosina 150–121 eaa. Mithridates V, joka oli ehkä Farnakeen poika.^[2]