Gislavedin kunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Gislavedin kunta (ruots. Gislaveds kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Gislaved.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 137,07 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 29 635 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnassa asuvat suomalaiset ovat perustaneet Suomi-seuran ja Suomalaisten eläkeläisten seuran.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 64,74 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Gislavedin taajaväkinen yhdyskunta perustettiin vuonna 1904 Bårarydin maalaiskuntaan. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Anderstorpin kunnassa sijainneet Gyllenfors (1939–1948) ja Anderstorp (1943–1952). Vuonna 1949 Bårarydista ja Gyllenforsin kattaneesta osasta Anderstorpia muodostettiin Gislavedin kauppala. Gislavedin ja Gyllenforsin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Burseryd (Burseryd, Gryteryd, Sandvik ja Södra Hestra)
- Reftele (Kållerstad, Reftele ja Ås)
- Södra Mo (Norra Hestra, Norra Unnaryd, Stengårdshult, Valdshult ja Öreryd)
- Unnaryd (Bolmsö, Jälluntofta ja Södra Unnaryd)
Bosebo ja Våthult liitettiin Gislavedin kauppalaan, mutta Villstadin ja Anderstorpin rajoja ei muutettu. Vuonna 1953 Anderstorp muutettiin Anderstorpin kauppalaksi.
Vuonna 1971 kuntablokissa ei tehty liitoksia, mutta kauppalat ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Nykyinen Gislavedin kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Gislaved, Anderstorp, Burseryd, Reftele, Södra Mo ja Unnarydin kuntaan kuuluneen Bolmsön seurakunnan mannerosa yhdistettiin.
Remove ads
Vaakuna
Bolmsön maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.
Bolmsön maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 712 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 107 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 190 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 21,4 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Remove ads
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 501 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Tokarp
Tokarp on sittemmin kasvanut yhteen Anderstorpin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Lövås
- Tallberga
- Ås
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gislavedin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Anderstorpin piiri
- Bosebon piiri
- Burserydin piiri
- Gislavedin piiri
- Gryterydin piiri
- Kållerstadin piiri
- Norra Hestran piiri
- Reftelen piiri
- Stengårdshultin piiri
- Södra Hestran piiri
- Valdshultin piiri
- Villstadin piiri
- Våthultin piiri
- Åsin piiri (Småland)
- Örerydin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Gislaved
- Våthult
- Bosebo
- Anderstorp
- Norra Hestra
- Villstad
- Burseryd
- Gryteryd
- Södra Hestra
- Ås
- Kållerstad
- Reftele
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Anderstorp
- Anderstorps kbfd*
- Bosebo
- Burseryd
- Gislaved (Båraryd)
- Gryteryd
- Gyllenfors kbfd*
- Kållerstad
- Norra Hestra (Hestra i Mo härad)
- Reftele
- Sandvik
- Stengårdshult
- Södra Hestra (Hestra i Västbo)
- Valdshult
- Villstad
- Våthult
- Väcklinge*
- Ås
- Öreryd
Kirkot
Burserydin kirkko
Norra Hestran kirkko
Reftelen kirkko
Smålandsstenarin kirkko
Valdshultin kirkko
Villstadin kirkko
Våthultin kirkko
.JPG)
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads