Haimonnit

Haimonnit (Pangasiidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Aasiasta. Toisinaan eräitä heimon lajeja pidetään akvaariokaloina.

Haimonnit
Paronihaimonni (Pangasius sanitwongsei)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko:	Monnikalat Siluriformes
Heimo:	Haimonnit Pangasiidae Bleeker, 1858
Suvut[1]
Helicophagus Pangasianodon Pangasius Pseudolais
Katso myös
Haimonnit Wikispeciesissä   Haimonnit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Lajit ja anatomia

Varhaisimmat haimonnien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu tertiäärikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 2–4 sukua ja 21–28 lajia. Haimonnit ovat melko suurikokoisia kaloja ja kookkaimmat heimon lajeista jättihaimonni (Pangasiodon gigas) ja paronihaimonni (Pangasius sanitwongsei) voivat saavuttaa jopa 3 metrin pituuden ja jättihaimonni 300 kg:n painon. Tyypillisiä piirteitä haimonnilajeille ovat pitkulainen ruumis, suurehkot silmät, lähellä eturuumista sijaitseva selkäevä, hyvin pieni rasvaevä ja kuonon 2 viiksisäieparia. Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut.^[1][2][3][4]

Levinneisyys ja elintavat

Haimonnilajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Aasiasta alueelta, joka ulottuu Pakistanista Borneolle. Ne ovat suurten jokien lajeja ja nuoret yksilöt voivat elää myös murtovesissä. Haimonnilajien ravinto vaihtelee vesinilviäisistä, kaloihin, haaskoihin ja kasviravintoon. Monet heimon kaloista, kuten haimonni (Pangasiodon hypothalmus) ja intianhaimonni (Pangasius pangasius) ovat tärkeitä ruokakaloja.^[2][3][4]