Hammaspeikko

Hammaspeikko on satuolento, jonka kerrotaan tekevän reikiä hampaisiin. Hammaspeikolla selitetään lapsille kariesbakteerien toimintaa ja suuhygienian perusteita. Makeisten kerrotaan houkuttelevan pelottavia hammaspeikkoja, jotka poraavat ja hakkaavat reikiä hampaisiin. Hammasharja voi pelottaa hammaspeikot pois ja säännöllisellä hampaiden harjauksella pidetään hammaspeikot poissa.

Kaksi Egnerin hammaspeikkoa.

Tämä artikkeli käsittelee satuolentoa. Kariesbakteerista kertoo artikkeli Streptococcus mutans.

Hammaspeikkojen isänä voinee pitää norjalaista Thorbjørn Egneriä, jonka satukirja Karius og Baktus julkaistiin vuonna 1949. Kirja on käännetty monille eri kielille; suomenkielinen Satu hammaspeikoista ilmestyi ensi kertaa vuonna 1961. Egnerin hammaspeikot Karius ja Baktus saivat suomentajalta nimet Möö ja Paa.^[1]

Esimerkki lapsille 1960- ja 1970-luvuilla jaetusta hampaidenpesumukista lorulla Harjaa hampaat huuhdo suu hammaspeikko lannistuu. Muu kuvan hampaidenpesutarpeisto on uudempaa perua.

Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla hammaspeikko-hahmoa käytettiin laajalti apuna esimerkiksi Suomen kansa- ja peruskoululaisille ja heidän vanhemmilleen suunnatussa suuhygienian valistuksessa. Eräänä keinona tähän olivat lapsille jaetut hampaidenpesumukit, joihin oli painettu loru

Harjaa hampaat

huuhdo suu

hammaspeikko lannistuu.^[2]

Aivan ensimmäisiä lajissaan Egnerin hammaspeikot eivät olleet, vaikka nimenomaan niiden ansiosta hammaspeikoista tuli laajalti tunnettuja. Aili Somersalon vuonna 1927 ilmestyneessä Terveyssatuja-kirjassa hammaspesun tärkeyteen opastettiin hammassärkypeikkojen avulla.^[3]

Entisaikaan monien kipujen ja sairauksien, myös hammaskivun aiheuttajaksi ovat myös aikuiset uskoneet erilaisia olentoja. Suomessa on vielä 1800-luvulla arveltu hammassäryn aiheuttajaksi hammasmatoa.^[4]

Hammaspeikko-hahmoa on käytetty runsaasti useissa 1960-lukua uudemmissa lastenmusiikkikappaleissa ja -kirjallisuudessa (esimerkiksi ^[5][6][7][8]).