Harkovan alue

Harkovan alue (ukr. Харківська область tai Харківщина, H’arkivska oblast, H’arkivštšyna) on hallinnollinen alue Ukrainan itäosassa.^[5][6][7][8] Vuonna 2021 alueella oli 2,6 miljoonaa asukasta eli 6,3 prosenttia Ukrainan väestöstä, ja se on vapaan Ukrainan neljänneksi runsasväkisin alue.^[1] Luvuissa ei ole huomioitu Venäjän vuodesta 2014 miehittämää Krimin aluetta, joilla asui tuolloin runsaat viisi prosenttia väestöstä.^[9] Pinta-alansa (31 418 km²) puolesta se on maansa neljänneksi suurin alue.

Harkovan alue Харківська область
Lippu	Vaakuna
Harkovan alueen sijainti Ukrainan kartalla
Koordinaatit: 49.992°N, 36.231°E
Valtio	Ukraina
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Harkova
– suurin kaupunki	Harkova (1 433 886 as.)[1]
Pinta-ala	31 418 km² (4.)
Väkiluku (2021)  ([1])	2 633 834 (4.)
Kielet	ukraina (virallinen), venäjä
BKT (2011)	76 866 milj. UAH[2] (eli 7,46 mrd. EUR[3] tai 5,9 % Ukrainan BKT:stä)
– asukasta kohti	27 966 UAH[2], noin 2 716 EUR[3] (eli 98 % Ukrainan keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	UTC+3
Symbolit
– lippu	Harkovan alueen lippu
– vaakuna	Harkovan alueen vaakuna
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	АХ, КХ[4]
– ISO 3166	UA-63
kharkivoda.gov.ua
Infobox OK

Itä-Ukrainaan kuuluvan Harkovan alueen naapurina on pohjoisessa Venäjän Belgorodin alue, idässä Ukrainan Luhanskin alue, etelässä Donetskin ja Dnipropetrovskin alueet, lännessä Pultavan alue ja luoteessa Sumyn alue. Alueen keskus Harkova sijaitsee maan pääkaupungista Kiovasta noin 410 kilometriä linnuntietä itään.^[8]

Väestö

Harkova

Lozova

Tšuhujiv

Izjum

Pervo-maiskyi

Kupjansk

Balaklija

Ljubotyn

Merefa

Krasnohrad

Bohoduh’iv

Vovtšansk

Zmijiv

Kivšarivka

Kozatša Lopan

Slatyne

Zolotšiv

Velykyi Burluk

Barvinkove

Ševtšenkove

Savyntsi

Borova

Dvoritšna

Mala Danylivka

Lyptsi

Tsyrkuny

 Staryi
  Saltiv

Prykolotne

Donets

Venäjä, Bel- gorodin alue

Sumyn alue

Pultavan alue

Dnipropet-rovskin alue

Donetskin alue

Luhanskin alue

Harkovan alueen kartta. Kartalla esitetään piirikeskukset (2020-, vahvennettuna) ja yli 25 000 asukkaan kaupunkien sijainti, sekä joitain aiempia piirikeskuksia tai valtakunnanrajan läheisiä taajamia.

Asukkaista 81,3 prosenttia asuu kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa ja loput 18,7 prosenttia maaseudulla (2021).^[1] Kaupungistuminen oli jatkunut vuoden 2001 väestönlaskennan jälkeen, sillä tuolloin asukkaista kaupunkilaisia oli 78,5 prosenttia.^[10]

Harkovan alueen väestöstä oli vuonna 2001 etniseltä taustaltaan ukrainalaisia 70,7 prosenttia, venäläisiä 25,6 prosenttia ja valkovenäläisiä 0,5 prosenttia. Muita etnisiä ryhmiä oli kutakin tätä vähemmän.^[11] Harkovan alueella ukraina oli äidinkielenä 53,8 prosentilla ja venäjä 44,3 prosentilla (2001). Etniseltä taustaltaan venäläisistä ilmoitti vuonna 2001 äidinkielekseen ukrainan 4,3 ja venäjän 95,6 prosenttia vastaajista.^[12] Käytännössä paikoin puhutaan myös venäjän ja ukrainan sekoitusta suržykia.

Alueen hallinnollinen keskus on Harkovan kaupunki (2021 alun väkilukuarvio: 1 433 886 as.), joka on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja jossa asuu yli puolet koko alueen asukkaista. Harkovan alueen keskikokoisia, kooltaan 20 000–60 000 asukkaan kaupunkeja tai taajamia ovat: Lozova (54 026 as.), Izjum (45 884 as.), Tšuhujiv (31 575 as.), Pervomaiskyi (31 061 as.), Balaklija (29 499 as.), Kupjansk (27 169 as.), Pisotšyn (kaupunkityyppinen taajama, 23 616 as.), Merefa (21 421 as.), Ljubotyn (20 376 as.) ja Krasnohrad (20 013 as.).^[1]

Oheinen taulukko kuvaa Harkovan alueen väestökehitystä virallisten väestönlaskentojen (1959–2001) ja Ukrainan tilastokeskuksen arvion (2013 ja 2021) perusteella. Väkiluku oli vuoden 2013 alkuun mennessä vähentynyt 14,1 prosenttia Neuvostoliiton aikaiseen vuoden 1989 väestönlaskentaan verrattuna.^{[13][14][15][16][16][17]}

Asukasluvun kehitys

Vuosi	1959[13]	1970[14]	1979[15]	1989[16]	2001[18] (pyöristetty)	2013[17] (arvio)	2021[1] (arvio)
Väkiluku	&&&&&&&&02520129.&&&&002 520 129	&&&&&&&&02826122.&&&&002 826 122	&&&&&&&&03055655.&&&&003 055 655	&&&&&&&&03195046.&&&&003 195 046	&&&&&&&&02914200.&&&&002 914 200	&&&&&&&&02744419.&&&&002 744 419	&&&&&&&&02633834.&&&&002 633 834

Hallinnollinen jako

Harkovan alueen aluehallinnon toisen tason muodostavat piirit (raion), joiden lukumäärä supistettiin vuoden 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa seitsemään.^[19][20][21] Paikallistasolla eli aluehallinnon kolmannella tasolla piirit jakautuivat edelleen hromadoihin (kuntiin), joita oli alueella yhteensä 56 kappaletta.^[21] Harkovan alueen 17 kaupunkia, 61 kaupunkityyppistä taajamaa (taajamatyyppi oli olemassa tammikuuhun 2024 asti) ja 1 673 kylää ja muuta maaseutuasutusta ovat paikallishallinnossa piirien alaisuudessa. Harkovan alueen piirit ovat:^[1][22]

Nimi	Ukrainalainen nimi, kyrillinen	Asukkaita (2021)[1][22]	Kaupunki- laisia (%, 2021)[1]	Pinta-ala (km²)[22]	Hallintopaikka	Hromadat (kpl)[22]	Sijainti- kartta
Bohoduh’ivin piiri	Богодухівський район	&&&&&&&&&0124936.&&&&00124 936	&&&&&&&&&&&&&040.050000040,5	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 508,1	Bohoduh’iv (14 882 as.)	5
Harkovan piiri	Харківський район	&&&&&&&&01745734.&&&&001 745 734	&&&&&&&&&&&&&094.040000094,4	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.3 222,5	Harkova (1 433 886 as.)	15
Izjumin piiri	Ізюмський район	&&&&&&&&&0175986.&&&&00175 986	&&&&&&&&&&&&&061.060000061,6	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.5 906,2	Izjum (45 884 as.)	8
Krasnohradin piiri	Красноградський район	&&&&&&&&&0105948.&&&&00105 948	&&&&&&&&&&&&&036.070000036,7	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 334,2	Krasnohrad (20 013 as.)	6
Kupjanskin piiri	Куп'янський район	&&&&&&&&&0133135.&&&&00133 135	&&&&&&&&&&&&&052.030000052,3	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 612,9	Kupjansk (27 169 as.)	8
Lozovan piiri	Лозівський район	&&&&&&&&&0150400.&&&&00150 400	&&&&&&&&&&&&&068.070000068,7	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 027,1	Lozova (54 026 as.)	5
Tšuhujivin piiri	Чугуївський район	&&&&&&&&&0197695.&&&&00197 695	&&&&&&&&&&&&&061.040000061,4	0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.4 804,0	Tšuhujiv (31 575 as.)	9

Talous

Harkovan alue on merkittävä teollisuus-, maatalous-, tiede- ja kulttuurikeskittymä. Alue tuottaa 5,9 prosenttia maan teollisuustuotannosta. Harkovan alueella on erityisesti koneenrakennusta, laitevalmistusta sekä polttoaineisiin, energiatalouteen ja sähkötekniikan liittyviä yrityksiä, samoin kuin maatalousalan ja elintarvikejalostuksen toimijoita.^[23]

Ukrainan tilastokeskus Ukrstatin vuoden 2011 tilastojen mukaan Harkovan alue tuotti 76,866 miljardia Ukrainan hryvniaa (UAH), joka vastasi vuoden 2011 lopun virallisen vaihtokurssin mukaan 7,46 miljardia euroa. Tämä oli 5,9 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta. Jokaista alueen asukasta kohti tämä on vain 27 966 hryvniaa eli noin 2 716 euroa vuodessa. Tämä oli kuitenkin 98 % Ukrainan keskiarvotasosta.^[2][3]

Vuonna 2013 keskimääräinen palkkataso alueella oli 2 975 UAH eli 289 euroa.^[24][25]

Historiaa

^[5][6]

Venäjän hyökkäyssodan aika (2022–)

Venäjän miehittämät Harkovan alueen osat (punasävyllä meneillään oleva miehitys, sinivihreällä aiemmin hyökkäyssodan (2022–) aikana miehitettynä olleet alueet), päivittyvä kartta.

Venäjän hyökkäyssodan aikana (2022–) Venäjä miehitti Harkovan alueen pohjois- ja itäosat. Ukrainan syksyn 2022 vastahyökkäyksellä Harkovan alue vapautettiin Donetsin sivujoki Oskilin itäpuolella sijatsevaa koillisosaa lukuunottamatta.^[26] Keväällä 2024 Venäjä on pyrkinyt laajentamaan Harkovan alueen itäosassa miehittämäänsä aluetta. Toukokuussa 2024 Venäjän joukot ylitti jälleen myös valtakunnanrajan hyökäten Harkovan alueen pohjoisosiin Lyptsin ja Vovtšanskin lähistöltä alkaen.^[27][28]