Heisimadot

Heisimadot (Cestoda) on laakamatojen (Platyhelminthes) luokka, jonka jäsenet elävät aikuisvaiheensa loisina selkärankaisten ruoansulatuskanavassa. Kehitysvaiheissaan heisimadoilla on välittäjinään väli-isännät. Ihmisen heisimadoista merkittävimmät ovat leveä heisimato eli lapamato (Diphyllobothrium latum), väkäpäinen heisimato (Taenia solium), jonka väli-isäntänä on sika, ja sileäpäinen heisimato (Taenia saginata), jonka väli-isäntänä on nauta.^[2] Anoplocephala perfoliata on ainoa Suomessa esiintyvä hevosen heisimato.

Heisimadot
Taenia saginata
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Laakamadot Platyhelminthes
Alajakso:	Rhabditophora
Yläluokka:	Neodermata
Luokka:	Heisimadot Cestoda Rudolphi, 1808
Alaluokat ja lahkot[1]
Pikkuheisimadot Cestodaria Amphilinidea Gyrocotylidea Eucestoda Bothriocephalidea Caryophyllidea Cathetocephalidea Pyöröpääheisimadot Cyclophyllidea Diphyllidea Lattapääheisimadot Diphyllobothriidea Haplobothriidea Lecanicephalidea Litobothriidea Nippotaeniidea Onchoproteocephalidea Phyllobothriidea Rhinebothriidea Spathebothriidea Tetrabothriidea Tetraphyllidea Trypanorhyncha
Katso myös
Heisimadot Wikispeciesissä   Heisimadot Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Anatomia

Heisimadot ovat nauhamaisia, jaokkeellisia matoja, joilta puuttuu ruumiinontelo. Jaokkeet, proglottidit, ovat madon alkupäässä erilaistumattomia, mutta siirryttäessä kohti madon loppupäätä niihin kehittyvät sukuelimet. Lajista riippuen matojen jaokkeet ovat joko tyhjiä tai niissä on munia. Heisimadoilta puuttuu ruoansulatuskanava, ja niiden ravinnon sisäänotto tapahtuukin niiden ulkopinnan läpi. Ravinnon sisäänottoa edesauttaa matojen litteys, joka lisää imeytymispinta-alaa. Matojen hermosto muodostuu pääosassa sijaitsevasta hermosolmusta ja siitä jokaiseen jaokkeeseen lähtevästä hermosta. Kaikki heisimadot ovat hermafrodiitteja.