Helvig (Ruotsin kuningatar)

Helvig Holsteinilainen (saks. Helvig von Holstein, ruots. Helvig av Holstein) ; (1255-1260-luvun alku – 1324-1326) oli saksalainen prinsessa, josta tuli kuningas Maunu Ladonlukon puolisona Ruotsin kuningatar.^[1]

Helvig Holsteinilainen
Kuningatar Helvigin muotokuva noin 1500-luvulta
Ruotsin kuningatar
Valtakausi	11. marraskuuta 1276 – 18. joulukuuta 1290
Kruunajaiset	29. heinäkuuta 1281 Söderköping
Edeltäjä	Sofia Eerikintytär
Seuraaja	Märta Eerikintytär
Syntynyt	Helvig von Holstein 1255 – 1260-luvun alku
Kuollut	7. maaliskuuta 1324 - 14. helmikuuta 1326 todennäköisesti Dåvön tila, Snevringen, Munktorp, Ruotsi
Hautapaikka	mahdollisesti Riddarholmenin kirkko, Tukholma
Puoliso	Maunu Ladonlukko
Lapset	Erik, Ingeborg Maununtytär, Birger Maununpoika, Eerik Maununpoika, Valdemar Maununpoika, Rikissa
Suku	Schaumburg
Isä	Gerhard I von Holstein
Äiti	Elisabet von Mecklenburg
Uskonto	roomalaiskatolisuus

Suku

Helvigin vanhemmat olivat Holsteinin kreivi Gerhard I (k. 1290) ja tämän ensimmäinen puoliso Elisabet Mecklenburgilainen (k. 1280), joka oli Mecklenburgin herttua Johann I:n tytär. Hänellä oli viisi sisarusta, ja suvulla oli yhteyksiä Pohjoismaihin avioliittojen kautta.^[1] Kolmesta veljestä tuli jokaisesta vuorollaan Holsteinin kreivi; vanhin sisar Luitgard (k. 1289) Braunschweig-Lüneburgin herttua Johann I:n kanssa ja tämän kuoltua Anhalt-Zerbstin herttua Albrecht I:n kanssa; nuorin sisar Elisabet (k. 1274/1284) avioitui Wölpen kreivi greve Burchard I:n kanssa.

Avioliitto ja jälkeläiset

Maunu Ladonlukko ehti olla kihloissa tai muuten suhteessa kahden Helvigin sukulaisen kanssa ennen avioliittoa Helvigin kanssa. Heidät vihittiin Kalmarissa 11. marraskuuta 1276.^[1] Maunu oli tehnyt itsestään kuninkaan vuotta aiemmin syrjäyttämällä veljensä Valdemar Birgerssonin. Tämä johti vuosina 1278-1280 folkungien yllyttämään kapinaan Maunua vastaan ​​ja tämän aikana Helvigin isä Gerhard vangittiin Skarassa. Helvig etsi turvaa läheisestä luostarista.

Huomenlahjaksi hän sai Dåvön tilan Munktorpin kunnassa ja kolme läänitystä Västmanlandissa: Snevringenin (jossa Dåvö sijaitsee), Fellingsbron ja Åkerbon.

Avioliitosta syntyi ainakin kuusi lasta, joista viisi eli yli lapsuusajan:^[1]

• Erik (1277–1279), kuoli kaksivuotiaana
• Ingeborg Maununtytär (1277/1279 –1319), avioitui 1296 Tanskan kuningas Eerik Menvedin kanssa, avioliitto oli lapseton
• Birger Maununpoika (1280/1281–1321), Ruotsin kuningas 1290-1318, avioitui 1298 Märta Eerikintyttären kanssa, heille syntyi neljä lasta
• Eerik Maununpoika (n. 1282–1318), Södermanlandin herttua, kuoli vankeudessa
• Valdemar Maununpoika (n. 1285–1318), Suomen herttua, kuoli vankeudessa
• Rikissa (1285/1287–1347/1348), nunna ja Pyhän Klaran luostarin abbedissa.^[1]

Kuningatar Helvig kuvattuna sinetissään (rajattu)

Kuningatar

Helvig kruunattiin Ruotsin kuningattareksi Söderköpingissä 29. heinäkuuta 1281. Tapahtuma on vanhin tunnettu Ruotsin kuningattaren kruunaus.^[1] Samassa seremoniassa heidän poikansa Birger nimettiin valtaistuimen perilliseksi. Juhlallisuuksien aikana kaupunkia valaisi useita tuhansia soihtuja, joiden huolimatton käyttö johti laajaan tulipaloon.

Leskikuningatar

Puolisonsa kuoleman jälkeen vuonna 1290 Helvig asui leskentilallaan Dåvössä aina kuolemaansa asti. Hänet mainitaan eläneen siellä vielä 7. maaliskuuta 1324, mutta hän kuoli ennen 14. helmikuuta 1326. Hänen uskotaan haudatun miehensä kanssa Riddarholmin kirkkoon Tukholmaan. Uudemmat haudan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kukaan tässä hautakammiossa ei voi olla Maunu Ladonlukko tai hänen lähisukulaisensa, mutta sen läheisyydessä on ollut vuosina 2011-2019 käynnissä laajennettu tutkimus.^[2]