Iraklion
kaupunki Kreikassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Iraklion (kreik. Ηράκλειο, Irákleio, kath.kreik. Ηράκλειον, Irákleion; translitteroituna myös muotoihin Heraklion, Herakleion; venetsialaiskaudella Candia) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ηρακλείου, Dímos Irakleíou), joka sijaitsee Kreetan saarella, Iraklionin alueyksikössä Kreetan alueella. Kaupunki on Kreetan alueen pääkaupunki sekä alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 120 neliökilometriä ja väkiluku 173 993. Varsinaisen Iraklionin kaupungin väkiluku on 140 730 (vuonna 2011).[1][2]
Iraklion on Kreetan suurin kaupunki ja koko Kreikan kuudenneksi suurin kaupunki.[1][3] Se on toiminut Kreetan pääkaupunkina vuodesta 1971 lähtien.[4] Kaupunki on Kreetan taloudellinen ja kulttuurinen keskus, ja siellä sijaitsevat saaren tärkein matkustajasatama sekä lentokenttä, Iraklionin kansainvälinen lentoasema.
Remove ads
Maantiede
Iraklion sijaitsee rannikkotasangolla Egeanmereen kuuluvan Kreetanmeren rannalla suunnilleen Kreetan pohjoisrannikon puolessa välissä. Rannikolla sen länsipuolella sijaitsee Réthymno ja itäpuolella muun muassa Chersónisos ja Mália. Etäisyys Iraklionista Réthymnoon on 79 kilometriä, Chaniáan 138 kilometriä, Ágios Nikólaokseen 65 kilometriä ja Siteíaan 147 kilometriä.[5] Kaupungin edustalla sijaitsee Dían saari.
Kaupungin pääkatuna voidaan pitää 25is Avgoústou -katua, joka kulkee vanhankaupungin halki jotakuinkin pohjois-eteläsuunnassa ja saa alkunsa venetsialaisesta satamasta. Vanhankaupungin toinen keskeinen katu on itä-länsisuuntainen Daidálou. Keskusaukio on Plateía Venizélou, ja toinen merkittävä aukio Plateía Eleftherías.[6]
Iraklionin vanhaa kaupunkialuetta ympäröivät venetsialaisaikaiset bastioneilla varustetut kaupunginmuurit, joiden yhteispituus on noin 7,5 kilometriä. Bastionit ovat lännestä itään Pyhän Andreaan, Pantokratorin, Bethlehemin, Martinéngon, Jeesuksen, Viturin ja Sabioneran bastionit. Muurien tärkeimmät portit ovat Chanián portti ja Bethlehemin portti lounaissivulla ja Jeesuksen portti eli Uusi portti kaakkoissivulla.[6]
Kaupunginosat ja esikaupungit
Ilmasto
Iraklionin ilmasto on välimerenilmasto. Kuukauden keskilämpötila on ylimmillään heinäkuussa 25 °C ja alimmillaan tammikuussa 12 °C. Sateisinta on joulukuussa.[7]
|
Iraklionin ilmastotilastoa
Lähde: Iráklion, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 22.5.2009.[vanhentunut linkki] | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Remove ads
Historia
Esihistoria ja antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Herakleion
Iraklionin kaupungin paikka on ollut asuttu jo minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Se toimi tuolloin läheisen Knossoksen palatsikeskuksen satamana, ja kukoisti 1500–1300-luvuilla eaa. Minolaisaikaisia löytöjä on tehty useista paikoista eri puolilta nykyisen kaupungin aluetta ja ympäristöä. Löytöihin lukeutuu sekä asutuksen että satamarakennelmien jäänteitä.[8][9] Kaupungin esihistoriallista nimeä ei tunneta.[6]
Antiikin aikana nykyisen kaupungin paikalla sijaitsi Herakleionin poliksen kaupunkikeskus. Kaupunki sai alkunsa noin 800-luvulla eaa., ja sen keskus sijaitsi samalla kukkulalla, jossa myös nykyisen kaupungin vanhakaupunki sijaitsee.[8] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Idan daktyyleihin kuuluneesta Herakleesta eli Herakles Idaioksesta. Myöhempinä aikoina tämä yhdistettiin tunnetumpaan heeros Herakleehen.[8][10]
Herakleion toimi Knossoksen kaupungin satamana edelleen roomalaisella kaudella. Tuolloin sen merkitys oli kuitenkin vähäisempi, sillä saaren keskus oli tuolloin Gortynissä.[8]
Bysanttilainen ja arabiaika
Kreetan ensimmäisellä bysanttilaisella kaudella 300–800-luvuilla jaa. kaupunki tunnettiin nimellä Kastron (Kástro, ”Linna”), mikä kertoo sen toimineen linnoituksena. Kaupunki taantui muiden kreetalaisten kaupunkien tavoin 600-luvulta lähtien saraseeniarabien hyökkäyksien vuoksi, kun vähäinen asutus siirtyi saaren sisäosiin.[8]
Saraseenit valtasivat kaupungin muun Kreetan ohella vuonna 824. He tuhosivat saaren aiemman keskuksen Gortynin, ja tekivät sen sijaan nykyisestä Iraklionista Kreetan emiraattinsa keskuksen. Arabikaudella kaupunki sai nimen Rabdh el Khandaq, mikä viittaa saraseenien kaupungin ympärille kaivamaan suureen vallihautaan (arabiaksi handaq). Vallihauta voitiin täyttää tarvittaessa merivedellä. Arabiankielisestä nimestä tulivat kreikankielinen nimi Khandakas (Chándakas) ja venetsialaisten myöhemminkin käyttämä latinankielinen nimi Candia. Kaupunki toimi saraseenien harjoittaman merirosvouden, orjakaupan ja muun kaupankäynnin tukikohtana.[8][11]
Bysanttilaiset valtasivat ja polttivat kaupungin vuonna 961 Nikeforos Fokaksen johdolla. Tästä sai alkunsa kaupungin ja saaren toinen bysanttilainen kausi. Nikeforos Fokas yritti siirtää kaupungin turvallisempaan paikkaan sisämaahan nykyisen Profítis Ilíaksen viereiselle Rókkan vuorelle, mihin rakennettiin Témenoksen linnoitus. Kaupungin siirtoyritys kuitenkin epäonnistui kaupunkilaisten vastustuksen vuoksi. Niin kaupunki rakennettiin ja linnoitettiin uudelleen vanhalle paikalleen. Se oli tämän jälkeen pitkään käytännössä saaren ainoa kaupunki.[8]
Venetsialainen aika
Vuonna 1204 neljännen ristiretken jälkeen Kreeta joutui ristiretkeläisten haltuun, lopulta vuonna 1211 venetsialaisille. Venetsialaiset kohensivat huomattavasti kaupungin varustuksia ja kutsuivat kaupunkia italialaisittain Candiaksi. Nimeä Candia käytettiin myös koko Kreetan saaresta, joka muodosti oman venetsialaisen Kreetan kuningaskuntansa (Regno di Candia). Kaupunki oli sen keskus koko venetsialaisvallan ajan 1600-luvulle saakka.[8]
Candialaiset kapinoivat alussa usein venetsialaisia vastaan. Tilanne tasaantui 1300-luvulla, kun paikalliset saivat enemmän vapauksia ja kaupunki alkoi kukoistaa taloudellisesti. Siitä tuli yksi koko itäisen Välimeren tärkeimpiä kaupunkeja ja satamia, ja venetsialaisille se oli toiseksi merkittävin Venetsian itsensä jälkeen. Kaupunkia rakennettiin Venetsian esikuvan mukaan, ja sinne rakennettiin muun muassa dogien palatsia muistuttanut renessanssipalatsi sekä loggia ja Pyhälle Markukselle (San Marco) omistettu katedraali.[8]
Candia linnoitettiin uudelleen bastioneja käyttäen vuonna 1462 turkkilaisten osmanien uhan kasvaessa. Kaupunkiin muutti paljon entistä bysanttilaista ylimystöä ja kulttuuriväkeä erityisesti Konstantinopolin kukistumisen vuonna 1453 jälkeen. 1500-luvulla Candia toimi kreetalaisen renessanssin keskuksena, mukaan lukien maalaustaiteen niin kutsuttu kreetalainen koulukunta.[8][9]
Osmanivallan aika
Osmanit hyökkäsivät Kreetalle lopulta vuonna 1645. Saaren muut linnoitukset antautuivat melko nopeasti, mutta venetsialaiset pitivät kiinni Candiasta. Candian piiritys alkoi vuonna 1648 ja kesti 21 vuotta, kunnes puolustus kukistui vuonna 1669. Tuolloinkin syynä oli kreetanvenetsialaisen Andrea Barozzin tekemä petos ennemmin kuin linnoitteiden pettäminen, sillä hän paljasti linnoitteiden heikot kohdat turkkilaisille vuonna 1667. Tuonkin jälkeen puolustajat kestivät vielä kaksi vuotta.[8]
Turkkilaiset rakensivat pahoin tuhoutuneen kaupungin uudelleen, ja se jatkoi saaren keskuksena. Suurten linnoitusten vuoksi kaupungin nimeksi muodostui Megalon Kastron (Megálo Kástro, ”Suuri linna”).[6] Venetsialaiset palatsit otettiin osmanihallinnon käyttöön ja kirkot muutettiin moskeijoiksi. Paikalliset kapinoivat turkkilaisia vastaan usein. Kaupunki alkoi nousta jälleen taloudellisesti 1700-luvulla. 1800-luvun lopulla se nimettiin uudelleen antiikin aikaiselle nimelleen, nykykreikkalaisessa nimimuodossa Irákleio, josta esiintyy useita translitteraatioita, kuten Iraklion, Heraklion ja Herakleion.[8]
Iraklion menetti asemansa Kreetan pääkaupunkina vuonna 1851, jolloin uudeksi keskukseksi tuli Chaniá. Iraklion tuhoutui pahoin maanjäristyksessä vuonna 1856, ja rakennettiin tämän jälkeen uudelleen tyypilliseksi turkkilaiskaupungiksi. Toisaalta kaupunkiin alettiin rakentaa myös uusklassisia rakennuksia.[8]
Myöhempi historia
Osmanivallanpitäjät vetäytyivät Iraklionista Kreetan itsenäistyttyä vuonna 1898 Kreetan valtiona. Kaupunkiin jäi kuitenkin edelleen suuri turkkilaisväestö, yli 23 000 henkeä. Kreetan valtio liitettiin Kreikkaan vuonna 1913.[8][9] Turkkilainen väestö jätti Iraklionin vuonna 1923 sovitussa Kreikan ja Turkin väestönvaihdossa. Samalla kaupunkiin muutti paljon kreikkalaisia evakkoja nykyisen Turkin alueelta, minkä seurauksena kaupunki kasvoi voimakkaasti ja sen ympärille syntyi nopeasti rakennettuja uusia esikaupunkeja. Kaupungin turkkilaista perintöä hävitettiin tarkoituksellisesti.[8]
Saksalaiset pommittivat Iraklionia Kreetan valtauksen yhteydessä toisen maailmansodan aikana vuonna 1941. Kaupungista tuhoutui noin kolmasosa. Kreetalaiset vastustivat miehitystä ankarasti, ja seurauksena saksalaiset suorittivat kostotoimenpiteitä, myös Iraklionissa. Miehitys päättyi vuonna 1944.[8]
Iraklionista tuli Kreetan alueen pääkaupunki vuonna 1971.[4] Nykyinen Iraklionin kunta muodostui, kun Iraklion, Gorgolaḯnis, Néa Alikarnassós, Palianí ja Témenos yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[12]
Remove ads
Nähtävyydet
Iraklionin lähellä sijaitsevat minolaisen kulttuurin muinaisen keskuksen Knossoksen rauniot. Varsinaisen Iraklionin kaupungin tärkein nähtävyys on Iraklionin arkeologinen museo, joka on merkittävin minolaista kulttuuria esittelevä museo koko maailmassa. Siellä on edustava kokoelma löytöjä myös muilta ajanjaksoilta. Kaupungissa toimivat myös Kreetan historiallinen museo ja Kreetan luonnonhistoriallinen museo.
Iraklionin satamassa sijaitsee venetsialaisaikainen Iraklionin linnoitus (myös Koúlesin linnoitus, Rocca a Mare), joka on rakennettu 1500-luvulla. Sen lähellä sijaitsevat venetsialaiset arsenaalit sekä Dominikaanien Pyhän Pietarin kirkko. Kaupungin ympärillä ovat suuret venetsialaiset kaupunginmuurit. Kaupungin keskustassa sijaitsee Morosinin lähdekaivo, ja sen lähellä venetsialainen loggia.[6] Kaupungin tärkein kirkko on Pyhän Menaksen katedraali, joka on Kreetan arkkihiippakunnan katedraali ja koko Kreetan kirkon arkkipiispan piispanistuin. Toinen merkittävä kirkko on Pyhän Tituksen kirkko. Kaupungin lähellä sijaitsee kirjailija Níkos Kazantzákisin hauta.[9]
Talous, liikenne ja koulutus
Iraklion on Kreetan talouden, teollisuuden ja kaupan keskus. Siellä toimii osa sekä Kreetan yliopistosta että Kreikan Välimeren yliopistosta,[13] sekä Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto ENISA.
Iraklionin kautta kulkee saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on osa Eurooppatietä 75 ja Iraklionin ohittaessaan moottoritietä (A90). Iraklionin satama on Kreetan tärkein lauttasatama, ja sieltä on yhteydet muun muassa Pireukseen Ateenan metropolialueelle sekä osalle Kykladien saarista, kuten Santorínin Thíralle. Pitkänmatkan linja-autojen (KTEL) asema sijaitsee lähellä satamaa.[3]
Heti kaupungin itäpuolella, vain noin viiden kilometrin päässä, sijaitsee Níkos Kazantzákisin mukaan nimetty Iraklionin kansainvälinen lentoasema, joka on koko Kreikan vilkkaimpia. Noin 15 % Kreikkaan saapuvista turisteista tulee maahan sen kautta.[3] Kenttä on tiiviin kaupunkialueen ympäröimä eikä laajennettavissa, ja siksi uudeksi lentokentäksi on rakenteilla kauempana sijaitseva Kastéllin lentoasema.
Remove ads
Kunnan osat
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Iraklionin kunta muodostuu viidestä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][12]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads