Hietalahti (Vaasa)
Vaasan kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Hietalahti (ruots. Sandviken) on kahdesta kaupunginosasta, 9. ja 10. kaupunginosasta koostuva alue Vaasassa, vanhan ydinkeskustan etelä- ja kaakkoislaidalla noin kilometrin etäisyydellä Vaasan ydinkeskustasta. Ensimmäinen talo Hietalahteen on rakennettu 1920-luvulla. Hietalahti on Vaasan arvostetuimpia asuinalueita kauniiden rakennustensa ja rauhallisen ilmapiirinsä vuoksi.
Monet Vaasan urheilukeskuksista ovat keskittyneet Hietalahteen, erityisesti sen länsiosiin, esimerkiksi jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, monitoimiviheriö, kiekkogolf-puisto Rytilaakso (jossa aikaisemmin noin vuoteen 1970 saakka sijaitsi siirtolapuutarha), yleisurheilustadion Kaarlen kenttä sekä salibandy-, tennis- ja squash-harrastajien suosima Tennis-Center. Kaupunginosassa sijaitsi Vaasan ravirata, jonka pääkatsomon kolmas kerros tuhoutui tulipalossa 7. toukokuuta 2006.[1] Ravirata on sittemmin purettu. Radan kohdalle rakennetaan uutta asuinaluetta.
Hietalahden eteläosassa sijaitsee Vaasan ammatillinen oppilaitos Vamia.
Remove ads
Hietalahden rajat
Vaasan hallinnon tilastoalueista Hietalahti muodostaa Keskustan suuralueella kaksi pienaluetta, Hietalahti 9 ja Hietalahti 10, joiden rajat ovat yhteneväiset kaupungin asemakaavoissa määriteltyjen 9. ja 10. kaupunginosien kanssa. Näiden kahden kaupunginosan välinen raja kulkee Rantamaantietä ja Kauppapuistikkoa pitkin. 9. kaupunginosa käsittää tästä itäpuolen, joka rajautuu idässä Ratakatuun ja 10. kaupunginosa länsipuolen, joka rajautuu lännessä Raastuvankatuun ja Sanmarkinkatuun. Pohjoisessa alueet rajautuvat Korsholmanpuistikkoon.[2][3][4] Yleisessä kielenkäytössä Hietalahden ja keskustan välinen raja ei ole selkeä.[5] Esimerkiksi viereisessä kaupunginosassa sijaitseva Vaasan keskussairaala katsotaan yleensä osaksi Hietalahtea.
Remove ads
Historia
Hietalahden kaupunginosat olivat pitkälti piirretty Carl Axel Setterbergin 1855 laatimaan asemakaavaan ikään kuin maanvarauksina, eli niiden korttelit olivat jäsentymättömiä.[6] Asutusta oli aluksi Tiilitehtaankadun pohjoisosassa. Eteläpuolelle levittäydyttiin vasta 1900-luvun alussa, kun sinne asettautui maalta kaupunkiin muuttaneita. Suurimmaksi osaksi he olivat käsityöläisiä.[7]
Hietalahti alkoi rakentua kunnolla 1920-luvulla, joskin hitaasti. Vilkkain rakentamisen kausi alueella oli 1940- ja 1960-lukujen välinen aika, jolloin useimmat asuintalot sekä muun muassa Hietalahden koulu ja Vaasan uimahalli rakentuivat.[7]
Remove ads
Alueita
Hietalahden vanhan omakotitaloalueen ja sen rakennukset on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz. Alue sijaitsee Klemetinkadun, Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun välisissä kortteleissa. Alue alkoi rakentua vuonna 1925 ja asemakaava hyväksyttiin vuonna 1933, kun viimeinen talo oli jo rakennettu. Rakennukset ovat kirkkaan värisiä laudoitettuja harjakattoisia hirsitaloja ja edustavat 1920-luvun klassisismia.[7]
Niin kutsuttu Malmön kaupunginosa sijaitsee Tiilitehtaankadun, Skoonenkadun, Klemetinkadun ja Kurteninkadun rajaamalla alueella. Siellä on 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja taloja, joista osa on lahjataloja Ruotsista. Lahjatalojen tarkoitus oli lievittää sotien välisenä aikana ollutta asuntopulaa. Alueen talot ovat yksikerroksisia puutaloja.[7]
Hietalahden rivi- ja kerrostalot ovat rakentuneet 1940- ja 1960-lukujen välillä.[7] Alueen korkeimmat rakennukset ovat valtatien länsipuolella. Hietalahden itäpuolella lähes kaikki rakennukset ovat alle neljäkerroksisia.[8][9]
Klemetinkadun, Hietalahdenkadun ja Kauppapuistikon rajaama alue on kaupunkikuvaltaan 8. kaupunginosan kanssa yhtenäistä kerrostunutta aluetta, jossa on paljon vanhoja puutaloja sekä rapattuja ja punatiilisiä kerrostaloja 1950- ja 1970-luvuilta.[10][11]
Mäkikaivon alue sijaitsee Hietalahden koilliskulmassa, joka on 1990- ja 2000-luvuilla rakentunut asuinalue.[11]
Entisen raviradan kohdalle rakennetaan uutta Ravilaakson asuinaluetta, joka kaupungin arvion mukaan olisi valmistuessaan noin kahdentuhannen asukkaan alue.[12]
Merkittäviä rakennuksia
- Keskussairaala, Karl Viktor Reinius, 1902[13]
- S-sairaala, ent. tartuntasairaala, Carl Schoultz, 1925, laajennukset Ingvald Serenius, Niilo Kostiainen, Eeli Marttunen[13]
- Vaasan uimahalli, Olli ja Eija Saijonmaa 1961, Kari Kyyhkynen 1983[14]
- Bragen ulkomuseo, 24 rakennusta[15]
- Hietalahden puisto, Hietalahden Villa[15]
- vanha omakotitaloalue Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun rajaamassa korttelissa, Carl Schoultz[13]
- Sato-kortteli eli ”lättähattutalot”, Malmönkatu, Viljo Revell 1946–1956[14][16]
- Hietalahden koulu, Ravikatu 9, Osmo Sipari 1957[14]
- Vaasan kauppaoppilaitos, Elma ja Erik Lindroos[14]
- ”Peninkulmatalo”, Hietalahdenkatu 22–24, Viljo Revell 1959–1960[14]
- Hietalahden jalkapallostadion, Sigge Arkkitehdit, 2016.[17]
Remove ads
Väestö
Vuonna 2015 Hietalahdessa asui yhteensä 4 855 asukasta, joista itäosassa asui 3 986 ja länsiosassa 869.[9]
Hietalahden itäosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 74,4 %, ruotsia 17,7 % ja muita kieliä 8,0 % vuonna 2015. Länsipuolella äidinkielenään suomea puhui 61,3 %, ruotsia 33,8 % ja muita kieliä 4,8 %.[9]
Opiskelijoiden osuus työvoimasta oli Hietalahden itäpuolella 16,2 % ja länsipuolella 20,9 % vuonna 2013. Työttömien osuus työvoimasta oli itäpuolella 10,6 % ja länsipuolella 10,1 % samana vuonna.[9]
Remove ads
Kuvia
Hietalahden vanhaa omakotialuetta.
Hietalahden jalkapallostadion ilmakuvassa.
Uumajan puisto ja Hietalahden Villa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads