Hughes Airwestin lento 706

Hughes Airwestin lento 706 oli Hughes Airwestin Yhdysvaltain sisäinen reittilento Los Angelesista Salt Lake Cityn, Boisen, Lewistonin, Pascon ja Yakiman kautta Seattleen. Lennolla 6. kesäkuuta 1971 käytetty Douglas DC-9-31 törmäsi Kalifornian San Gabriel -vuorten yllä Yhdysvaltain merijalkaväen McDonnell Douglas F-4B Phantom II -hävittäjälentokoneeseen ja syöksyi maahan. Lennolla oli 44 matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, jotka kaikki kuolivat maahansyöksyssä. Hävittäjässä olleesta kahdesta miehistön jäsenestä toinen kuoli ja toinen pelastautui heittoistuimella.^[1] Yksi surmansa saaneista oli Hughes Airwestillä vuodesta 1967 työskennellyt suomalainen lentoemäntä Katri-Helena Koskimies, joka oli syntynyt Vaasassa 1940^[2].

Hughes Airwestin lento 706
Lennon 706 maahansyöksypaikka.
Päivämäärä	6. kesäkuuta 1971
Onnettomuustyyppi	yhteentörmäys
Tapahtumapaikka	San Gabriel -vuoret, Los Angelesin piirikunta, Kalifornia, Yhdysvallat
	34°10′30″N, 118°00′00″W
Ensimmäinen lentokone Onnettomuuskoneen kaltainen Hughes Airwestin DC-9-31. Konetyyppi Douglas DC-9-31 Lentoyhtiö Hughes Airwest Rekisteritunnus N9345 Lähtöpaikka Los Angelesin kansainvälinen lentoasema, Los Angeles, Kalifornia Välilaskupaikka Salt Lake Cityn kansainvälinen lentoasema, Salt Lake City, Utah Boisen lentoasema, Boise, Idaho Lewistonin lentoasema, Lewiston, Idaho Pascon lentoasema, Pasco, Washington Yakiman lentoasema, Yakima, Washington Määränpää Seattle-Tacoman kansainvälinen lentoasema, Seattle, Washington Matkustajia 44 Miehistö 5 Kuolleita 49 Eloonjääneitä 0 Toinen lentokone Onnettomuuskoneen kaltainen merialkaväen F-4B Phantom II. Konetyyppi McDonnell Douglas F-4B Phantom II Lentoyhtiö Yhdysvaltain merijalkaväki Rekisteritunnus 151458 Miehistö 2 Kuolleita 1 Eloonjääneitä 1
Infobox OK

Onnettomuuden välittömäksi syyksi todettiin se, etteivät koneiden miehistöt pitäneet tarvittavaa etäisyyttä toisiinsa. Tutkintalautakunta kuitenkin totesi, että käytännössä miehistöjen mahdollisuudet vaaratilanteen havaitsemiseen, arviointiin ja välttämiseen olivat vähäiset. Onnettomuuden syntyyn vaikuttaneiksi tekijöiksi lautakunta nimesi koneiden suuren keskinäisen lähestymisnopeuden, mittarilento- ja näkölentoliikenteen kulkemisen samalla alueella sekä sen, ettei hävittäjän miehistö pyytänyt lennonjohdolta tutkaseurantaa, mikä johtui osaltaan hävittäjän rikkinäisestä transponderista.^[1]