Hugo van der Goes
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Hugo van der Goes (n. 1440 Gent – 1482 Bryssel) oli flaamilainen taidemaalari, jonka valon- ja värinkäsittelyssä oli uutta ilmettä ja sisäistä lämpöä.[1] Hugo van der Goesia pidetään mystisempänä ja dramaattisempana kuin muita saman ajan flaamilaisen taiteen mestareista.[2]
Goesin pääteos on Firenzessä sijaitseva kolmiosainen Portinari-alttari (1473–1476). Sen keskuskuvalla Paimenten kumarrus oli suuri vaikutus italialaiseen renessanssitaiteeseen.[1] Sivuosissa on kuvattu lahjoittaja Tommaso Portinari omaisineen ja suojeluspyhimyksineen. Vaikutuksen tekivät etenkin maalauksen vapaa sommittelu, ilmeikkyys, värimaailma, tarkkuus yksityiskohdissa ja rohkea realististisuus varsinkin paimenten kuvauksessa.[3] Myös Goesin alttaritaulujen psykologisella henkilökuvauksella oli vaikutusta myöhempään taiteeseen.[1]
Paljon flaamilaista taidetta vietiin 1470- ja 1480-luvuilla eri puolille Eurooppaa. Sitä arvostettiin myös Italiassa, joskin 1400-luvun loppupuolella vaikutteiden suunta alkoi kääntyä toiseen suuntaan.[2]
Goesin muita tunnettuja töitä ovat diptyykki Syntiinlankeemus ja Kristusta itketään, Kuninkaitten kumarrus eli Monforten alttari 1470 ja Marian kuolema[3]
Goes sai mestarin arvon Gentissä vuonna 1467. Hän siirtyi vuonna 1478 loppuiäkseen luostariin.[3]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads