Humalistonkatu (Turku)

Humalistonkatu (ruots. Humlegårdsgatan) on runsaan 600 metrin mittainen vilkas liikekatu Turun läntisessä keskustassa VII kaupunginosassa. Se kulkee kaakosta luoteeseen Eerikinkadulta Ratapihankadulle Turun päärautatieaseman edustalle. Katua pitkin kulkevat monet Turun länsiosiin suuntaavat bussireitit. Kadun varrella on monia erikoisliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita.

Sokos Hotel Seurahuone Humalistonkatu 2:ssa. Erik Bryggman ja Ilmari Ahonen 1928.

Elokuvateatteri Dominon sali on nyt Linnateatterin omistaman Domino-teatterin käytössä.

Thomanderin talo 1907, sen vasemmassa kyljessä ns. Maijalan talo 1901, Humalistonkatu 14.

Humalistonkadun alkupäässä on 2010-luvun lopulla peruskorjattu Sokos-hotelli Seurahuone sekä entinen Turun pääposti, joka on nyt muun muassa Telian käytössä. Vuodesta 1983 on Humalistonkadulla toiminut Terveystalo Healthcaren vuonna 2011 ostama, Sakari Alhopuron perustama Lääkäriasema Pulssi.^[1]

Ravintoloita

Humalistonkadun arvellaan saaneen nimensä alueella aiemmin sijainneista humalatarhoista.^[2] Humalistonkatu on jo toistasataa vuotta ollut tunnettu monien ravintoloiden ja aiemmin myös monien elokuvateattereiden katuna. Humalistonkadun pitkäaikaisin ravintola oli Kilta, joka perustettiin 1920-luvulla rakennusmestariyhdistyksen kerhohuoneistoksi. Vuodesta 1956 Kilta toimi silloin valmistuneessa uudisrakennuksessa Humalistonkatu 8:ssa. Kilta lopetti toimintansa 2007, jolloin sen tiloihin tuli ravintola Klubi.^[3] Se meni konkurssiin 2015^[4], ja tammikuusta 2016 tiloissa on toiminut live-klubi Gong^[5] ja huhtikuusta 2017 myös irlantilaishenkinen Toby & Fellas^[6].

Tanssiravintola Thrinaxin paikalla Yliopistonkadun kulmassa on vuodesta 2004 toiminut yökerho Gigglin’ Marlin.^[7] Lounais-Suomen Maalaistentalossa toimivat aikoinaan hotelli Maakunta ja ravintola Itämeri.^[8] Nyt talossa ovat Omenahotelli ja Pub Alvar, ja viereiseen Domino-elokuvateatteriin valmistuu kesällä 2019 Linnateatterin Domino-teatteriravintola^[9].

Elokuvateattereita

1960-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin Killan talossa Humalistonkatu 8:ssa toimi elokuvateatteri Bio Boston. Muita Humalistonkadulla toimineita elokuvateattereita ovat olleet Kaleva (numerossa 2 vuosina 1906–1960),^[10] ja 2010-luvulla Turun kaupunginteatterin väistötilana ja kesästä 2019 Linnateatterin pääpaikkana toimiva Domino (Humalistonkatu 7)^[11][12]. Numerossa 3 toimi vuosina 1967–2004 ja uudelleen vuonna 2018 avattu pieni Astor- ja Diana-nimillä tunnettu elokuvateatteri, joka on välillä toiminut Monk-jazzklubina. Humalistonkadun kulmissa toimivat myös Puutarhakadun Ritz (1955–1979) ja Yliopistonkadun Casino (1913–1957).^[13]

Poikkikadut

• Eerikinkatu
• Yliopistonkatu
• Puutarhakatu
• Rauhankatu
• Läntinen Pitkäkatu
• Ratapihankatu

Kadun kiinteistöjä

• Humalistonkatu 1
  • entinen Turun postitalo, Selim Savonius 1933^[14][15]
  • 1b: asuinkerrostalo, Schauman Arkkitehdit 2013^[16]
• Humalistonkatu 2
  • Seurahuone, Erik Bryggman ja Ilmari Ahonen 1928^[17]
  • elokuvateatteri Kaleva, arkkitehti Axel Nyström 1906, purettu 1960^[10]
  • 2b: asuinkerrostalo, 1960-luku
• Humalistonkatu 3 (Yliopistonkatu 26)
  • Kestilänkulma, Olli Kestilä ja Knut von Troil 1955^[18]
  • Kestilä-vaateyrityksen pääkonttori ja päämyymälä 1950-luvulta 1980-luvun loppuun^[19]
  • Suomen ensimmäinen kattopysäköintialue 40 autolle ja autohissi^[20]
  • pieni elokuvateatteri Astor, myöh. Diana, 1967–2004^[10] ja 2018–
  • välillä jazzklubi Monk, nykyisin mm. Tyttöjen Talo
• Humalistonkatu 4
  • Askalan talo, Karl Johan Sahlberg 1910–1911^[15]
• Humalistonkatu 5
  • Kasinonkulma, Veijo Kahra 1958^[21]
  • 1959–1970 talossa toimi halpatavaratalo Tempo ^[22]
• Humalistonkatu 7
  • Lounais-Suomen Maalaistentalo, Alvar Aalto 1927^[23]
  • 7a: asuinkerrostalo ja elokuvateatteri Domino, Pekka Pitkänen ja Olli Kestilä 1955–1956
• Humalistonkatu 11 (Rauhankatu 4)
  • Pekka Pitkänen 1976, yhdistäminen Lääkäriasema Pulssiksi Matti Takala 1999–2003^[24]
• Humalistonkatu 12 (Puutarhakatu 11–13, Käsityöläiskatu 11)
  • Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra 1956–1957
  • keskustan korkeimmat asuintalot, 14 kerrosta, toteutettiin liukuvaluna^[25]
• Humalistonkatu 13 (Rauhankatu 1c)^[21]
  • 5-kerroksinen kivitalo, Adrian Thomander 1907–1909, Torsten Strömberg 1928^[26][27]
  • talossa mm. Artimer-antiikkiliike vuodesta 1979^[28]
• Humalistonkatu 14
  • ns. Maijalan talo, Frithiof Strandell 1901
  • ns. Thomanderin talo, Adrian Thomander 1907
  • molempien entistämistyöt Pekka Mäki 2007^[29]
• Humalistonkatu 15
  • 15a: 6-kerroksinen kivitalo, Adrian Thomander 1910–1912^[26][30]
  • talossa aiemmin mm. raittiushotelli Patria ja sisäpihalla kylpylaitos^[26]
  • 15b: 8-kerroksinen betonitalo, Viljo Laitsalmi 1956^[26][31]
• Humalistonkatu 16 (Rauhankatu 3), kaksi 12-kerroksista tornitaloa, 1957