Hunan

Hunan (kiin.: 湖南; pinyin: Húnán) on Kiinan maakunta. Maakuntalyhenne Xiang^[7] viittaa maakunnan läpi kohti pohjoista virtaavaan Xiang-jokeen (Xiangjiang), joka on yksi Jangtsen suuria sivuhaaroja.^[8]

Hunan 湖南 Hunan
Hunanin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio	Kiina
Prefektuuritaso	14 yksikköä
Piirikuntataso	122 yksikköä
Hallinto
– hallinnon tyyppi	maakunta
– hallinnollinen keskus	Changsha
– suurin kaupunki	Changsha (3 193 354 as., 2010)[1]
– Maakunnan ministeri	Xu Shousheng
Pinta-ala  ([1])	210 500 km² (10.)
Väkiluku (2013)  ([1])	66 906 000 (7.)
– väestötiheys	317,8[1] as./km²
BKT (2013)	2 450,2 mrd. CNY[2] (eli 3,9 % Kiinan BKT:stä)
– asukasta kohti	35 763 CNY, noin 4 284 EUR[3][4] (85 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6])	0,681
Symbolit
– Kansallinen kirjaintunnus[7]	HN
Lyhenteet
– ISO 3166	CN-43
www.hunan.gov.cn
Infobox OK

Maantiede

Hunan sijaitsee Jangtsen etelärannalla sen keskivirran paikkeilla. Sieltä on noin 1 000 km Shanghaihin, 1 200 km Pekingiin ja 500 km Kantoniin. Maakunta on välillä 109°–114° itäistä pituutta ja 20°–30° pohjoista leveyttä. Naapurimaakuntina ovat Guangxi etelässä, Guizhou lännessä, Chongqing luoteessa, Hubei pohjoisessa ja Jiangxi idässä.

Vuoristot ja kukkulat rajaavat maakuntaa kolmelta ilmansuunnalta. Siksi maakunta viettää idästä (Mufu- ja Luoxiauovuoret), etelästä (Nanlingvuori) ja lännestä (Wuling- ja Xuefengvuoret) hevosenkenkämäisesti pohjoista kohti. Maakunnan pohjoisosa on Dongtingjärven tasankoa ja keskiosassa on laajoja alueita matalia kukkuloita, notkelmia ja laaksoja. Vuoristoalueet peittävät 51,2 %, kukkulat 15,4 %, (jokien) notkelmat 13,9 % ja tasangot 13,1 %. Pääosa Hunanin maakunnasta sijoittuu 100–800 metrin korkeudelle merenpinnasta. Alavaa alle 50 m korkeudelle laskevaa aluetta on 9,9 % ja yli 1 000 metriin kohoaa 4,3 % alueesta.^[9]

Hunanin pohjoisosassa Dongtingjärvellä Xiangjoki, Yuanjoki (Yuanjiang), Zishuijoki ja Lishuijoet kohtaavat Jangtsejoen. Dongtingjärven pinta-ala on noin 2 700 neliökilometriä, ja se on Kiinan toiseksi suurin järvi.^[9]

Maakunnassa vallitsee kostean mantereinen, subtrooppinen monsuuni-ilmasto. Köppenin ilmastoluokituksessa maakunta luokitellaan subtrooppisen kosteaan ilmastoon (Cfa) kuuluvaksi. Vuodessa saadaan keskimäärin 1 300–1 800 auringonpaistetuntia ja 1 200–1 700 mm sadetta. Vuoden keskilämpötila on 16–18 °C, ja 260–310 päivänä vuodessa lämpötila pysyttelee plussan puolella. Talvi on maakunnassa kylmä, mutta kesä lämmin. Etenkin vuoristoisilla etelä- ja länsiosan seuduilla säävaihtelut voivat olla nopeita.^[9]

Historia

Ensimmäistä kertaa Hunanista kirjoitettiin Taistelevat läänitysvaltiot -kaudella noin 350 eaa., jolloin nykyinen Hunan kuului Chu-valtioon. Siihen saakka Hunan oli metsien peittämä ja siellä asuivat miaot, tujiat, dongit ja yaot, vasta sen jälkeen han-kiinalaiset alkoivat virrata pohjoisesta. He hävittivät suurimman osan metsistä ja alkoivat viljellä riisiä laaksoissa ja tasangoilla. Monet Hunanin pienten kylien nimet ovat edelleen niihin ensimmäisinä muuttaneiden han-kiinalaisten sukunimiä.^lähde?

Yhdessä Hubein, Guangdongin ja Guangxin kanssa Hunan muodosti Huguang-maakunnan ennen Qing-dynastiaa.

Nimi Hunan on peräisin Song-dynastian (960–1279) alkuajoilta. Hunan merkitsee ’järvestä etelään’, yhdistelmä sanoista hú ’järvi’ ja nán ’etelä’. Tässä viitataan Dongtingjärveen,^[7] Jangtsen eteläpuoliseen tulvajärveen.

Koska maakunta sijaitsee Jangtse-joen varrella ja sen läpi rakennettiin keisarillinen maantie eteläisen ja pohjoisen Kiinan välille, Hunanista tuli tärkeä kuljetuskeskus. Koska se on hyvin viljavaa seutua, sadot riittivät ruokkimaan muitakin Kiinan osia. Väestö kasvoi 1800-luvulle saakka, jolloin Hunan oli liikakansoitettu ja siellä syttyi talonpoikaiskapinoita.^lähde?

Taiping-kapina, joka alkoi Guangxista vuonna 1850 levisi Hunaniin ja edelleen itään, mutta sen kaatoi lopulta hunanilainen armeija Zeng Guofanin johdolla 1864.

Vuonna 1927 Hunanissa syttyi (osittain spontaanisti talonpoikaiskapinana) Syyssadonkorjuukapina, jonka johtoon päätyi Hunanista kotoisin oleva Mao Zedong. Kapinan jälkeenkin kommunistit jatkoivat toimintaansa maakunnassa vuorilla Hunanin ja Jiangxin rajalla kunnes Kuomintang ajoi heidät kuuluisalle Pitkälle marssilleen 1934.

Japania vastaan käydyssä sodassa Kuomintangin joukot puolustivat pääkaupunki Changshata vuoteen 1944 saakka. Kiinan sisällissota Japanin antautumisen jälkeen ei aiheuttanut suurta tuhoa Hunanissa.^lähde?

Mao Zedongin kotimaakuntana Hunan tuki innokkaasti kulttuurivallankumousta 1966–76 ja suhtautui muita maakuntia vastahakoisemmin Deng Xiaopingin uudistuspolitiikkaan Maon kuoleman jälkeen.^lähde?

Väestö

Vuonna 2002 kaikkiaan 89,8 prosenttia Hunanin väestöstä oli han-kiinalaisia. Maakunnassa on 40 vähemmistökansallisuutta (osuus yhteensä 10,2 % väestöstä), muun muassa tujiat, miaot, dongit, yaot, hui-kiinalaiset, bait, zhuangit ja uiguurit.^[10]

Hallinnollinen jako

Hunanin prefektuurit

Maakuntakeskus Changshan keskustaa.

Hunan on jaettu yhteen autonomiseen prefektuuriin ja 13 prefektuuritason kaupunkiin. Nämä jakautuvat edelleen piirikuntiin, kaupunkipiireihin ja piirikuntatasoisiin kaupunkeihin. Piirikuntatason yksiköitä Hunanissa on yhteensä 122, ja ne jakautuvat edelleen 2 587 kuntaan.^[11]

• 1. Changsha
• 2. Changde
• 3. Chenzhou
• 4. Hengyang
• 5. Huaihua
• 6. Loudi
• 7. Shaoyang

• 8. Xiangtan
• 9. Yiyang
• 10. Yongzhou
• 11. Yueyang
• 12. Zhangjiajie
• 13. Zhuzhou
• 14. Xiangxi, autonominen prefektuuri

Talous

Vuonna 2013 Hunanin maakunnan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli 3,9 prosenttia (2 450,2 mrd. Kiinan yuania (CNY) eli noin 293,5 mrd. euroa).^[2]. Kutakin maakunnan asukasta kohden kansantuotetta kertyi 35 763 CNY eli 4 284 EUR. ^[3][4] Taso on 85 % Kiinan keskiarvosta.^[5]

Kulttuuri

Wulingyuanin maailmanperintökohteen maisemaa.

Muinaista miaojen rakentamaa kaupunkia. Fenghuang, Hunan. Unescon maailmanperintökohde.

• Wulingyuanin maisemaltaan ja historialtaan kiehtova alue on maailmanperintökohde.^[12]
• Fenghuangin muinainen kaupunki. Unescon maailmanperintökohde.^[13]
• Hunanin ruokakulttuuri
• Nüshu, naisten kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin Jiangyongissa.
• Shao Shan, kylä jossa Mao Zedong syntyi