Huolto (sodankäynti)

Huolto on aselaji,^[1] jonka tehtävänä on ylläpitää sotivien joukkojen taistelukykyä. Huoltoon liittyviä tehtäviä ovat esimerkiksi lääkintähuolto, kuljetukset, taloushuolto ja ampumatarvikehuolto.

Huoltojoukkojen taktinen merkki

Huollon toiminta ja sen mahdolliset puutteet vaikuttavat sotatilanteessa voimakkaasti joukkojen toimintakykyyn, mielialaan ja taistelutahtoon.

Maavoimien huoltojärjestelmä on rauhan ja sodan ajan joukkojen tarpeet huomioon ottava tukeutumisjärjestelmä, jossa tukeudutaan sekä puolustusvoimien omiin huoltolaitoksiin että muuhun yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

Kenttähuolto koostuu operatiivisten, alueellisten ja paikallisjoukkojen organisaatioihin kuuluvien huoltojoukkojen perustamista huolto- ja täydennyspaikoista ja huoltokeskuksista sekä maanpuolustusalueiden, sotilasläänien tai armeijakuntien erillisten huoltojoukkojen perustamista huoltokeskuksista ja -laitoksista sekä huollon vaatimiin kuljetustehtäviin tarkoitetuista kuljetusyksiköistä.

Huolto jakautuu toimialoihin, joita ovat täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset ja huoltopalvelu.

Täydennykset

Täydennysten tavoitteena on pitää joukot materiaalin osalta käsketyssä vahvuudessa ja taistelukelpoisina. Täydennyksiin kuuluvat ase- ja ampumatarvikemateriaalin, poltto- ja voiteluaineiden, elintarvikkeiden ja kenttämuonituskaluston, vaatetus-, elektroniikka-, pioneeri- ja suojelumateriaalin, toimistovälineiden ja atk-tarvikkeiden sekä kartoitus- ja kuvausalan materiaalin täydennykset.

Kunnossapito

Kunnossapito on materiaalin, yksittäisen laitteen, laitteiston tai järjestelmän tekniseen kuntoon kohdistuvaa, koko elinjakson kestävää suunnitelmallista huolto- ja korjaustoimintaa. Kunnossapidon tavoitteena on pitää joukkojen käytössä oleva ja varastoitu materiaali toimintakuntoisena. Varaosien, työkalujen, kunnossapidossa tarvittavan kulutusmateriaalin ja kuljetusalan materiaalin täydennys kuuluu kunnossapitoon.

Lääkintähuolto

Lääkintähuollon tehtävänä on antaa hoitoa haavoittuneille ja sairaille, evakuoida heidät hoitopaikkaan, ylläpitää terveyttä ja ehkäistä sairauksia sekä jakaa ja täydentää lääkintämateriaalia. Lääkintähuoltoon kuuluu myös ympäristönvalvonta joukkojen toimintakykyä ylläpitävänä tekijänä. Toimivalla lääkintähuollolla on taistelumoraalia ylläpitävä vaikutus, monesti ajoissa suoritetuilla yksinkertaisillakin toimenpiteillä säästetään ihmishenkiä ja vähennetään inhimillisiä kärsimyksiä.

Kuljetukset

Kuljetusten tavoitteena on pitää joukot toimintakykyisinä kuljettamalla niille täydennysjärjestelyjen mukaisesti materiaalia ja henkilöstöä sekä kuljettamalla evakuoitavaa materiaalia joukoilta huoltopaikoille ja teollisuuteen. Kuljetuksissa käytetään hyväksi elinkeinoelämän logistiikkaa, kontteja ja vaihtokuormakoreja sekä muita ratkaisuja välikuormausten välttämiseksi ja vähentämiseksi. Huollon alalajina käytetään termiä kuljetusvälinehuolto (kvälh).

Huoltopalvelu

Pääartikkeli: Huoltopalvelu

Huoltopalvelut ovat pääosin yksittäiseen henkilöön kohdistuvia toimintoja, joiden tavoitteena on ylläpitää osaltaan yksilön ja joukon taistelun kesto ja suorituskyky. Huoltopalveluihin kuuluvat muonitus, veden hankinta, kenttähygienia, vaatetusmateriaalin jako ja vaihto, sotilaskoti- ja kanttiinitoiminta, kaatuneiden huolto, kenttäposti, maksuliikenne, kirjanpito sekä tilanhallinta.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa

Suomessa reserviläiset ovat perustaneet Huoltoupseeriyhdistys ry:n vuonna 1951 aktiivisten toimijoiden toimittua vuosina 1926–1946 huoltoupseerikuntana. Yritystä rekisteröidä yhteisö yhdistykseksi vuonna 1946 ei hyväksytty vielä Moskovan välirauhan jälkeisissä olosuhteissa.^[2] Lisäksi vuonna 1963 perustettiin huollon aliupseerien yhdistys Huoltoaliupseerit ry.^[3]

Huoltoaselajiin liittyviä kursseja järjestää muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys.

Katso myös

• Huoltorykmentti
• Huoltokeskus