Hurri

Hurri on sävyltään halventava nimitys suomenruotsalaisille. Sana on merkinnyt Suomen, etenkin Pohjanmaan^[1] ruotsinkielisiä, ehkä aivan aluksi kalakauppaa harjoittavaa kiertelevää ruotsinkielistä. Ruotsin vallan aikaan suomenkielisiäkin saattoivat jotkut, esimerkiksi Karjalan ortodoksit, nimittää ”ruotseiksi”, joten ruotsinkielisille keksittiin oma termi. Hurri lieneekin ensimmäinen nimenomaan Suomen ruotsinkieliset eritellyt termi.^[2]

Tämä artikkeli käsittelee puhekielen nimitystä. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivua.

Etymologia

Alkuaan sana hurri on itäsuomalaista perua. Hurri samoin kuin äänteellisesti läheinen hurtta ovat kumpikin alkuaan olleet suden kiertoilmauksia Itä-Suomessa.^[3] Länsi-Suomessa myöhemmin tunnetuksi tulleena sanana hurri on ilmeisesti onomatopoeettinen, se kuvailee ruotsinkielisen puhetta silloin, kun hän ei ymmärrä suomenkielistä tai kun suomenkielinen ei ymmärrä häntä. Sanaan ovat varmaankin vaikuttaneet ilmaukset hur, huru (”kuinka”, ”miten”) ja hör du, murteellisesti hörru (”kuules”, ”kuuletko”).^[2]