ISO 639

ISO 639 on kansainvälinen standardi, joka määrää kielten kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Standardi koostuu useasta osasta, joita on julkaistu viisi. ISO 639 -tunnuksia ei ole tarkoitus käyttää kielten lyhenteinä vaan ainoastaan niiden yksiselitteisinä koodeina.^[1] Vuonna 2023 julkaistu ISO 639:2023 yhdistää viisi aiempaa standardia yhdeksi kokonaisuudeksi.^[2]

Ensimmäinen ISO 639 -standardi hyväksyttiin vuonna 1967. Standardi jaettiin kahteen osaan vuonna 2002, jolloin alkuperäisten kaksikirjaimisten tunnusten päivitetystä versiosta tuli ISO 639-1.^[3] Viimeinen lisäys siihen on tehty 11. helmikuuta 2013.^[4]

Toisen osan muodostavat kolmikirjaimiset tunnukset, ja se sisältää myös kaikki ensimmäisen osan kielet. Yksittäisten kielten lisäksi ISO 639-2 määrittää tunnuksia myös kieliryhmille. Kolmas osa ISO 639-3 pyrkii antamaan kolmikirjaimisen tunnuksen kaikille tunnetuille ihmiskielille.^[5]

Unicoden CLDR-hankkeessa (Common Locale Data Repository) kielten suomenkieliset nimet ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarkastamia.^[6]

Esimerkiksi suomen kielen ISO 639-1 -koodi on ”fi” ja ISO 639-2 -koodi on ”fin”.^[7]

ISO 639:2023

ISO 639:2023 yhdistää aiemmin julkaistut viisi standardia yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja tämän johdosta aiemmat standardit on vedetty pois. Aiemmat standardit ovat:^[2]

• ISO 639-1:2002
• ISO 639-2:1998
• ISO 639-3:2007
• ISO 639-4:2010
• ISO 639-5:2008

Aiempien osien koodimäärityksiä on myös päivitetty.^[8]