Kansainvälinen televiestintäliitto

Kansainvälinen televiestintäliitto (engl. International Telecommunication Union, lyhenne ITU^[3], ransk. Union Internationale des Télécommunications, UIT, alkuperäinen nimi International Telegraph Union) on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö. ITU:n päätehtäviä ovat standardointi, radiotaajuuksien jakaminen ja puhelinverkkojen yhteyskäytäntöjen organisointi maiden välillä siten, että ulkomaanpuhelut ovat mahdollisia^lähde?.

Kansainvälinen televiestintäliitto
International Telegraph Union
International Telecommunication Union Union internationale des télécommunications Unión Internacional de Telecomunicaciones الاتحاد الدولي للاتصالات 国际电信联盟 Международный союз электросвязи
Perustettu	1865[1]
Tyyppi	YK:n erityisjärjestö
Toimiala	telekommunikaatio
Päämaja	Geneve, Sveitsi
Jäsenet	193 jäsenvaltiota[2]
pääsihteeri	Houlin Zhao ( Kiina)
Kattojärjestö	Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
www.itu.int
Infobox OKNimi-testi OK

Organisaatio ja toiminta

ITU:n päämaja on Genevessä Sveitsissä. ITU:n pääsihteeri 1. tammikuuta 2007 alkaen on malilainen Hamadoun Touré.

ITU:n organisaatio jakautuu kolmeen sektoriin:

• ITU-T televiestintäsektori (entinen CCITT)
• ITU-R radioviestintäsektori (entinen CCIR)
• ITU-D kehityssektori^lähde?

ITU:n päätökset valmistellaan ja tehdään lukuisissa työ- ja tutkimusryhmissä sekä alueellisissa ja maailmanlaajuisissa kokouksissa, kuten radiokonferensseissa

• World Radiocommunications Conference (WRC)
• World Administrative Radio Conference (WARC)^lähde?

ITU toimii myös YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (World Summit on the Information Society, WSIS) sihteeristönä.^lähde?

Lähes kaikki maailman maat ovat ITU:n jäseniä (YK:n jäsenmaista vain Palau ei kuulu ITU:un). Myös alan yritykset ja organisaatiot voivat liittyä ITU:n jäseniksi. Näitä yksityisjäseniä ITU:lla on yli 500.^lähde?

Historia

Lennättimen historian alkuvuosina eri maissa käytettiin eri lennätinjärjestelmiä. Raja-asemilla sähkösanomat jouduttiin ottamaan vastaan paperille ja lähettämään uudelleen toisessa verkossa. Näiden hankaluuksien välttämiseksi tehtiin vähitellen sopimuksia yhteysjärjestelyistä, aluksi kahdenvälisinä ja sitten alueellisesti. Keväällä 1865 20 eurooppalaisen valtion kesken laadittiin ensimmäinen kansainvälinen lennätinsopimus ja perustettiin Kansainvälinen lennätinliitto (International Telegraph Union, ITU).^lähde?

ITU alkoi laatia kansainvälistä säännöstöä puhelimelle 1885. Ensimmäinen radiokonferenssi pidettiin Berliinissä 1906. 1920-luvulla perustettiin koordinaatio- ja standardointikomiteat puhelin- (CCIF), lennätin- (CCIT) ja radioviestinnän (CCIR) aloille. Vuoden 1927 radiokonferenssissa sovittiin radiotaajuuksien jaosta eri käyttäjäryhmien kesken.^lähde?

ITU:n nimi vaihtui Kansainväliseksi televiestintäliitoksi vuoden 1934 alussa järjestön vastuualueen laajentumista kuvaten. Vuonna 1947 ITU:sta tuli YK:n erityisjärjestö.^lähde?

Vuonna 1956 CCIF ja CCIT yhdistettiin CCITT:ksi. ITU:n nykyinen sektoriorganisaatio muotoiltiin 1992.^lähde?

ITU on järjestänyt lukuisia radiokonferensseja 1903-2019. ^[4]

Vuonna 2007 ITU julkaisi standardeja (ITU-T suosituksia) ilmaiseksi verkossa tavoitteena pienentää "standardointikuilua" niiden maiden välillä, joilla on resursseja tavoitella standardointeja ja niiden joilla ei ole.^[5]

Pääjohtajat ja pääsihteerit

Pääjohtajat
pääjohtaja	virkakausi	maa
Louis Curchod	1. tammikuuta 1869 – 24. toukokuuta 1872	Sveitsi
Karl Lendi	24. toukokuuta 1872 – 12. tammikuuta 1873	Sveitsi
Louis Curchod	23. helmikuuta 1873 – 18. lokakuuta 1889	Sveitsi
August Frey	25. helmikuuta – 28. kesäkuuta 1890	Sveitsi
Timotheus Rothen	25. marraskuuta 1890 – 11. helmikuuta 1897	Sveitsi
Emil Frey	11. maaliskuuta 1897 – 1. elokuuta 1921	Sveitsi
Henri Étienne	2. elokuuta 1921 – 16. joulukuuta 1927	Sveitsi
Joseph Räder	1. helmikuuta 1928 – 30. lokakuuta 1934	Sveitsi
Franz von Ernst	1. tammikuuta 1935 – 1. tammikuuta 1949	Sveitsi
Pääsihteerit
Léon Mulatier	1. tammikuuta 1950 – 1. tammikuuta 1953	Ranska
Marco Aurelio Andrada	1. tammikuuta 1954 – 18. kesäkuuta 1958	Argentiina
Gerald C. Cross	1. tammikuuta 1964 – 29. lokakuuta 1965	Yhdysvallat
Manohar Balaji Sarwate	30. lokakuuta 1965 – 19. helmikuuta 1967	Intia
Mohamed Ezzedine Mili	20. lokakuuta 1967 – 31. joulukuuta 1982	Tunisia
Richard E. Butler	1. tammikuuta 1983 – 31. lokakuuta 1989	Australia
Pekka Tarjanne	1. marraskuuta 1989 – 31. tammikuuta 1999	Suomi
Yoshio Utsumi	1. helmikuuta 1999 – 31. joulukuuta 2006	Japani
Hamadoun Touré	1. tammikuuta 2007 – 31. joulukuuta 2014	Mali
Houlin Zhao	1. tammikuuta 2015 –	Kiina