Inkontinenssi

Inkontinenssilla tarkoitetaan tahatonta, yleisesti virtsan, karkailua. Suomalaisista 25–69-vuotiaista naisista 19 prosenttia kärsii siitä,^[1] mutta vaiva ei ole täysin harvinainen miehilläkään.

Eräs inkontinenssin laji on kaksoisinkontinenssi, jossa virtsaamisen lisäksi henkilö on menettänyt ulostamisen kontrollin. Ulosteinkontinenssi on jossain määrin virtsankarkailua harvinaisempi vaiva.

Tavallisimmat virtsainkontinenssityypit

• Ponnistus (stress) inkontinenssi: virtsa karkaa ponnistuksen yhteydessä, esim. aivastaessa, yskiessä, nauraessa, nostaessa tai juostessa.
• Pakko (urge) inkontinenssi: äkillinen voimakas virtsaamisen tarve, johon liittyy virtsan karkailua.
• Sekatyyppinen (mixed) inkontinenssi: sekä ponnistus- että pakkoinkontinenssin oireita
• Muita: ylivuotoinkontinenssi, neurogeeninen rakkovaiva.^[2]

Syyt

Inkontinenssia voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• raskaus, synnytys (lantionpohjan lihasten venyminen)
• vaihdevuosi-ikä (hormonituotannon väheneminen)
• ikääntymisestä johtuva lantionpohjan lihasten rappeutuminen
• toistuvat virtsatietulehdukset, pitkittynyt yskä, neurologiset sairaudet esim. MS, miehillä eturauhasen liikakasvu^[2]

Hoito

Inkontinenssia hoidetaan muun muassa voimistelulla, EMG-palautekuntoutuksella, lääkehoidolla, sähköhoidolla ja tietyissä tapauksissa leikkauksella. Inkontinenssista kärsivät ihmiset käyttävät vaivan vaikeusasteen mukaan erilaisia inkontinenssisuojia, joista pienimmät muistuttavat lähinnä pikkuhousunsuojia. Myös miehille on kehitetty omia inkontinenssisuojia. Nykyaikaiset inkontinenssisuojat kevyistä tippasuojista teippivaippoihin ovat käyttäjälleen mukavia ja sivullisten silmiin huomaamattomia. Kertakäyttötuotteiden lisäksi saatavilla on myös pestäviä kestotuotteita eri asteisiin vaivoihin.