Irlannin kuningaskunta

Irlannin kuningaskunta (iiriksi Ríoghacht Éireann) oli Irlannin saarella vuosina 1541–1800 sijainnut valtio, joka oli personaaliunionissa Englannin ja sittemmin Ison-Britannian kanssa. Irlannin kuningaskunnan valtaistuinta pitivät hallussaan Englannin kuninkaat. Irlannin kuningaskunnan ensimmäinen hallitsija oli Englannin Henrik VIII, joka vuonna 1541 otti aiemman Irlannin lordin tittelin tilalle tittelin Irlannin kuningas.^[1]

Tämä artikkeli kertoo historiallisesta valtiosta. Sen seuraaja ja nykyinen valtio on tasavalta nimeltään Irlanti.

Irlannin kuningaskunta Ríoghacht Éireann
1541–1800
lippu vaakuna
Irlannin kuningaskunta vuonna 1789.
Pääkaupunki	Dublin
Pinta-ala
– yhteensä	84 421 km²
Väkiluku (1800)	5 500 000
Uskonnot	roomalaiskatolisuus, protestanttisuus
Kielet	iiri, englanti
Valuutta	Irlannin punta
Edeltäjä	Irlannin lordikunta
Seuraaja	Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Infobox OK

Irlannin kuningaskunnassa valtaa pitivät sijaishallitsijat (alkuun Lord Deputy, myöhemmin Lord Lieutenant), joista valtaosa oli englantilaisia aatelismiehiä.^[2]

Irlannin kuningaskunta päättyi vuonna 1800 Ison-Britannian kuningaskunnan kanssa tehtyyn unionilakiin, jonka seurauksena 1. tammikuuta 1801 muodostettiin Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.^[3]