Iskra

Iskra (ven. И́скра, suom. Kipinä) oli venäläisten sosialististen siirtolaisten poliittinen sanomalehti, joka perustettiin Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen viralliseksi äänenkannattajaksi. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin Leipzigissa vuoden 1900 lopulla.^[1] Sitä painettiin myös Münchenissä, Lontoossa ja Genevessä. Alun perin Iskran johdossa oli Lenin. Hän lähti toimituskunnasta vuonna 1903 VST:n hajoamisen jälkeen, ja menševikit ottivat sanomalehden haltuunsa. Tämän jälkeen Iskraa julkaistiin Georgi Plehanovin komennossa vuoteen 1905 saakka. Keskimääräinen levikki oli noin 8 000.

Tämä artikkeli kertoo lehdestä. Toisen maailmansodan aikaisesta sotilasoperaatiosta kerrotaan artikkelissa Operaatio Iskra.

Iskran ja paremmin tunnetun Pravdan kunniaksi julkaistiin vuonna 1950 postimerkki Neuvostoliitossa.

Iskran tunnuslause oli ”Из искры возгорится пламя” (”Kipinästä syttyy leimuava tuli”) – ote vastineesta, jonka Aleksandr Odojevski kirjoitti Aleksandr Puškinin Siperiaan vangituille tsaarinvastaisille dekabristeille osoittamaan runoon.

Osa lehden henkilöstöstä oli myöhemmin mukana lokakuun vallankumouksessa 1917.

Alkuperäiset toimituskunnan jäsenet:

• Vladimir Lenin (Vladimir Iljitš Uljanov)
• Georgi Plehanov
• Vera Zasulitš
• Pavel Axelrod (Pinhus Boruh)
• Julius Martov (Juli Tsederbaum)
• Aleksandr Potresov

Myöhempi jäsen:

• Lev Trotski (Lev Davidovitš Bronstein)