Isolaattikieli

kieli, jota ei pystytä sijoittamaan mihinkään kielikuntaan From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Isolaattikielet ovat kieliä, joita ei ole pystytty sijoittamaan mihinkään kielikuntaan, toisin sanoen kieliä, jotka muodostavat yksin oman kielikuntansa. Niillä ei ole tunnettuja eläviä eikä kuolleita sukukieliä. Aiemmin monia isolaattikieliä on pidetty hypoteettisen kielikunnan typologisen tai areaalisen kieliryhmän osana. Näistä mainittakoon uralilais-altailaiset kielet, joihin katsotaan kuuluvan useita eri kielikuntia, joiden mahdollisesta yhteisestä alkuperästä tai isolaatiosta on eri aikoina esitetty monia erilaisia tulkintoja [1].

Alla on joitakin isolaattikieliä tai sellaisiksi epäiltyjä:

Lisätietoja Kieli, Kommentit ...

Näiden isolaattikielten lisäksi Uuden-Guinean tuhannen kielen joukossa on toistakymmentä isolaateiksi laskettua kieltä, mm. amberbaken, busa, dem, juri, molof, mor, morwap, mugil, nagatman, oksapmin, pauwi, porome, taurap, tofamna, usku, urim ja warenbori. Lisäksi isolaatteja ovat jotkin Australian alkuperäisasukkaiden kielet ja Amerikan intiaanikielet, kuten Kanadan haida ja pohjoisen Australian tiwi.

Seuraavat kielet lasketaan usein isolaateiksi, mutta ne muodostavat kielikunnan yhdessä toisen läheisen kielen kanssa, joka joskus lasketaan murteeksi.

Lisätietoja Kieli, Kommentit ...
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads