Israelin kuningaskunta
historiallinen valtakunta Palestiinassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Israelin kuningaskunta oli valtio Lähi-idässä suunnilleen vuosina 1020–722 eaa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ennen kuin israelilaiset saapuivat Kanaanin maahan, maassa oli asunut jo pitkään esihistoriallisena aikana muuta väestöä. Alussa israelilaisia hallitsivat patriarkat, myöhemmin tuomarit ja lopulta kuninkaat. Kuningasvallalla oli vastustajansa, sillä pelättiin kuninkaan osalle tulevan valtaa ja kunnioitusta, joka oli uskonnon mukaan varattu yksinomaan israelilaisten jumalalle. Israeliin syntyi laaja kuningaskunta vuoden 1000 eaa. tienoilla mm. siksi, että aluetta aiemmin hallinneet egyptiläiset, heettiläiset ja assyrialaiset olivat heikkoja. Välitön syy Israelin yhdistymiseen olivat filistealaiset ja muut Israelia ahdistelevat viholliset.
Remove ads
Israelin kuningaskunnan historia
Raamatun mukaan Israelista tuli kuningaskunta, kun kansa Samuelin ollessa tuomarina alkoi pyytää itselleen kuningasta.[1] Ensimmäiseksi kuninkaaksi valittiin Saul, joka taisteli muun muassa ammonilaisia vastaan.
Sotapäällikkö, myöhemmin kuningas Daavid teki Israelista suuren valloittamalla laajahkon alueen ja teki Jerusalemista maan pääkaupungin. Israelin vallan alla olivat sen viholliset filistealaiset, aramealaiset, ammonilaiset, moabilaiset ja edomilaiset. Kuningas Salomo rakennutti kansalle mm. suuren temppelin, ja teki Israelista kaupan keskuksen. Salomo uudisti armeijaa ottaen sotavaunut pääaseiksi. Hänen aikanaan Israelin valtaamat naapurikansat kapinoivat.
Salomon aikana alkanut raskas työverotus kiristyi kuningas Rehabeamin aikana, joka uhosi verotuksen vain kiristyvän. Tämä johti heimot kapinaan, joka uhkasi ajaa maan sisällissotaan. Yhdistynyt Israelin kuningaskunta jakautui kahteen osaan, Jerobeam I:n hallitsemaan Israeliin ja Rehabeamin johtamaan Juudaan noin 930 eaa. jotka aluksi kahakoivat keskenään.
Remove ads
Israel ja Juuda
- Pääartikkeli: Israelin ja Juudan historia
Israel joutui laajenevan sotilasmahdin Assyrian vallan alle 720 eaa., mikä romahti 612 eaa. Juutalaisen perimätiedon mukaan nämä pohjoisen Israelin heimot pakenivat tämän jälkeen puolentoista vuoden vaellusmatkan päähän asumattomaan erämaahan. Roomanjuutalainen historioitsija Josephus Flavius kertoo ensimmäisellä vuosisadalla heidän jo kasvaneen siellä väkirikkaiksi.
Egypti miehitti Juudan 609 eaa., mutta antoi sen elää omaa elämäänsä. Melko pian, 587 eaa. Babylonian suuri valloittajakuningas Nebukadressar II valtasi Juudan ja vei merkittävän osan kansaa pakkosiirtolaisuuteen. Babylonia kukistui 538 eaa. ja Juuda joutui Kyyroksen johtaman Persian vallan alle. Juutalaiset palasivat noin 70 vuoden pakkosiirtolaisuutensa jälkeen takaisin Israeliin.
Remove ads
Israelin kuningaskunnan uskonnon historiaa
Israelin kansan historiassa ilmeni jo varhain yksijumalaisuus. Yhtä jumalaa palvottiin vain pienessä piirissä. Jumala, jota palvottiin, oli nimeltään El, myöhemmin Jhwh, joka monesti käännetään Jahveksi.
Suuret Israelin massat palvoivat useita jumalia, joita jahvelaiset pitivät epäjumalan palvelemisena. Israelin kansalle tulleiden onnettomuuksien jahvelaiset katsoivat johtuvan tästä epäjumaluudesta. Baalia palvottiin riettain juhlin ja veriuhrein, joihin liittyi kultillista prostituutiota. Pitkään valtionuskontona Jahven oppi teki kompromisseja Kanaanin maan uskonnon kanssa, ja vallitsi monolatria. Muitakin jumalia oli, mutta yhtä palvottiin virallisesti eniten. Jahve oli kansallinen jumala, niin kuin Moabin Kemos. Joossia poisti Siionin temppelistä kumpaakin sukupuolta edustavat temppeliportot.
Kuninkaat ja kuningashuoneet
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads