Ivano-Frankivskin alue
Ukrainan alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ivano-Frankivskin alue (ukr. Івано-Франківська область, Ivano-Frankivska oblast) on maaseutuvaltainen hallinnollinen alue Ukrainan länsiosissa.[3] Ivano-Frankivskin alueen naapureina ovat lounaassa Taka-Karpatian, luoteessa Lvivin, koillisessa Ternopilin ja kaakossa Tšernivtsin alueet. Etelässä alue rajautuu Romaniaan.[3]
Alueen pinta-ala on 13 900 neliökilometriä.[2] Vuoden 2021 alussa väestöä oli 1 361 000 henkeä, joista 44,5 prosenttia katsottiin kaupunkilaisiksi.[1]
Alueen nimi oli neuvostoaikana yleensä venäläisittäin Ivano-Frankovskin alue ja ennen vuotta 1962 Stanislavin alue. Se on yksi historiallisen Galitsian muodostaneista nyky-Ukrainan alueista, oblasteista.
Remove ads
Historia
Alue kuului Kiovalle 1000–1100-luvuilla ja vuodesta 1199 Galitsian ja Volynian ruhtinaskunnalle, 1300-luvulta 1700-luvulle Puolalle. Alue joutui Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 Itävallalle (vuodesta 1867 Itävalta-Unkari).
Ensimmäisen maailmansodan aikana Ivano-Frankivskin alue osana Galitsiaa joutui rintamaksi. Suuria operaatioita olivat 1916 Brusilovin hyökkäys ja 1917 Kerenskin hyökkäys, mitkä Venäjä teki keventääkseen ranskalaisten paineita länsirintamalla.
1918 alue kuului marraskuussa 1918 Saksan ja Itävalta-Unkarin ensimmäisen maailmansodan tappion jälkeen itsenäiseksi julistautuneelle Länsi-Ukrainan kansantasavallalle, minkä alueelle puolalaiset joukot tulivat heinäkuussa 1919, kun interventio bolševikkeja vastaan alkoi kiristyä. Puolalaiset hääti pois puna-armeijan komentaja Rogatin joukkojensa kanssa ja alueelle perustettiin Galitsian sosialistinen neuvostotasavalta, mikä kesti 23. syyskuuta 1920 saakka.
Elokuussa 1920 kävivät Puola ja Neuvosto-Venäjä alustavia neuvotteluja rauhasta samaan aikaan kun puna-armeija oli edennyt jo lähelle Varsovaa. 18. maaliskuuta 1921 solmitulla Riian rauhasopimuksella Galitsia Länsi-Ukrainana jäi Puolalle, minkä Neuvostoliitto valtasi itselleen yhdessä Valko-Venäjään liittyvän Rutenian kanssa Saksan hyökättyä Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja Neuvostoliiton ryhdyttyä interventioon Itä-Puolassa 17. syyskuuta 1939. Näin hankittu Curzonin linjaa noudatteleva alue liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan 4. joulukuuta 1939. Alue oli saksalaisten hallussa kesäkuusta 1941 4. lokakuuta 1944.
Remove ads
Hallinnollinen jako ja suurimmat kaupungit
Ivano-Frankivskin alueen kartta piirikeskuksineen.
Ukrainassa aluehallinnon toista tasoa edustavat piirit (raion).
Hallinnollinen jako vuodesta 2020
Ukrainan korkein neuvosto päätti heinäkuussa 2020 supistaa Ivano-Frankivskin alueen piirien lukumäärän kuuteen. Uudistuksessa esimerkiksi kaikki alueen kaupungit tulivat osaksi piirejä.[4][5][6][2] Paikallistasolla asutus keskittyy edelleen 15 kaupunkiin, 24 kaupunkimaiseen taajamaan ja 765 kylään.[1]
Ivano-Frankivskin alueen viisi väkirikkainta kaupunkia olivat vuonna 2021: Ivano-Frankivsk (237 855 as.), Kaluš (65 814 as.), Kolomyja (61 140 as.), Nadvirna (22 545 as.) ja Dolyna (20 641 as.).[1]
Piirien perustiedot löytyvät oheisesta taulukosta.[1][7][6] Useat piireistä olivat olemassa myös ennen heinäkuuta 2020, mutta niiden aiempi pinta-ala ja väkiluku saattoi poiketa uuden piirijaon mukaisesta tilanteesta.
Hallinnollinen jako ennen vuotta 2020
Ivano-Frankivskin alue oli ennen heinäkuun 2020 alueuudistusta jaettu kuntaa vastaavalla hallinnollisella tasolla 14 piiriin ja 5 kaupunkipiiriin.[8][9]
- Piirit
- Nadvirna
- Rohatyn
- Rožnjativ
- Snjatin
- Tlumatš
- Tysmenitsja
- Verh’ovyna
- Kaupunkipiirit
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads