Jaakko I (Skotlanti)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Jaakko I (James I) ; (25. heinäkuuta 1394 Dunfermlinen palatsi, Fife, Skotlannin kuningaskunta – 21. helmikuuta 1437 Perthin dominikaaniluostari, Perth, Skotlannin kuningaskunta)[1] oli Skotlannin kuningas vuosina 1406–1437. Ennen vuotta 1424 hänen kuninkuutensa oli vain nimellinen.[2]
Remove ads
Suku, kuninkuus vankeudessa
Jaakko eli James oli Skotlannin kuningas Robert III:n[2] ja kuningatar Annabella Drummondin nuorin poika. Hänellä oli kuusi sisarusta, joista kaksi veljiä; Robert kuoli jo sylilapsena.[3] Lisäski hänellä oli kaksi vanhempaa aviotonta velipuolta isänsä aiemmista suhteista. Vuonna 1402 vanhempi veli, kruununprinssi David Stewart nääntyi 24-vuotiaana hengiltä setänsä Albanyn herttua Robert Stewartin vangitsemana Falklandin palatsissa Fifessa. Parlamentti kuitenkin vapautti Albanyn herttuan kaikista syytöksistä.[3] Tämän seurauksena talvella 1405–1406 suunniteltiin 12-vuotiaan kruununprinssi Jamesin lähetettämistä turvaan Ranskaan.[2][3]
Matkalla Ranskaan maaliskuussa 1406[3] englantilaiset merirosvot kaappasivat prinssi Jamesin ja luovuttivat tämän Englannin kuningas Henrik IV:lle, joka vangitsi hänet ja vaati lunnaita vapauttamista vastaan. Robert III:n väitetään kuolleen 4. huhtikuuta 1406 suruun poikansa vangitsemisen takia. Jaakon setä, Albanyn herttua Robert Stewart, nousi sijaishallitsijaksi eikä pitänyt kiirettä kuningas Jaakon vapauttamisessa, vaikka varmisti oman poikansa Murdac Stewartin vapauttamisen, joka toimi sijaishallitsijana vuosina 1420–1424.[2]
Seuraavat 18 vuotta Skotlannin kuningas Jaakko I:stä pidettiin "vieraana" Englannissa 30-vuotiaaksi asti. Henrik IV piti Jaakkoa vangittuna Windsorin linnassa, mutta tarjosi tälle myös koulutusta.[4] Henrik V vaihteli Jaakon sijantipaikkaa hovin ja Towerin linnan välillä.[3]
Jaakon sedän, Albanyn herttua Robert Stewartin kuoltua vuonna 1420 skotit maksoivat lopulta 40 000 punnan lunnaat ja Jaakko palasi viimeinkin Skotlantiin vuonna 1424. Mukanaan hänellä oli Joan Beaufort, Henrik VI:n serkku, johon hän oli tutustunut vankeutensa aikana.[3]
Remove ads
Avioliitto ja jälkeläiset
Jaakko ja Joan Beaufort avioituivat 2. helmikuuta 1423 Lontoossa, missä Jaakkoa oli pidetty vankina 18 vuotta. Joanin myötäjäiset olivat osa lunnaita, joiden maksun jälkeen aviopari palasi Skotlantiin, missä heidät kruunattiin 21. toukokuuta 1424 Scone Abbeyssä Sconessa.[3]
Heille syntyi kahdeksan lasta. Vanhin oli tytär Margaret, josta tuli 12-vuotiaana tulevan Ranskan kuningas Ludvig XI:n onneton puoliso.[3] Hänen jälkeensä syntyivät kaksospojat, joista toisesta tuli Jaakko II. Myös nuoremmat sisarukset hoidettiin hyviin naimakauppoihin Euroopan hoveihin. Näistä ulkomaisista liitoista eivät kaikki Skotlannin aateliset pitäneet.[3]
- Margaret Stewart (1424 – 16. elokuuta 1445), avioitui 12-vuotiaana dauphin Louisin, tulevan Ranskan kuningas Ludvig XI:n kanssa Toursissa 24. kesäkuuta 1436; ei jälkeläisiä
- Isabella Stewart (1426–1499), avioitui Bretagnen herttua François I:n kanssa 30. lokakuuta 1442; heille syntyi kaksi lasta
- Joan Stewart (n. 1428 – 16. lokakuuta 1486 jälkeen) oli mykkä; avioitui ennen 15. toukokuuta 1459 James Douglasin, Mortonin jaarlin kanssa; heille syntyi neljä lasta
- Alexander Stewart, Rothesayn herttua (s. 6. lokakuuta 1430), syntyi kuolleena, Jaakko II:n vanhempi kaksoisveli
- Jaakko II (16. lokakuuta 1430 – 3. elokuuta 1460), avioitui prinsessa Maria van Gelderin kanssa; heidän poikansa oli Jaakko IV
- Eleanor Stewart (1433 – 20. marraskuuta 1480), avioitui Itävallan arkkiherttua Sigismundin kanssa noin 12./24. helmikuuta 1449; ei jälkeläisiä
- Mary Stewart, Buchanin kreivitär (1434/35 – 20. maaliskuuta 1465), avioitui 10-vuotiaana Hollannin, Friisinmaan ja Zeelandin käskynhaltija Veeren ja Zandenburgin herran, 14-vuotiaan Wolfert VI:n van Borselenin kanssa vuonna 1444; ei perillisiä
- Annabella Stewart (1436–1509), avioitui (1) 14. joulukuuta 1447 Geneven kreivi Louis de Savoyn kanssa, avioliitto mitätöitiin 1458 koska sitä ei oltu pantu täytäntöön ja avioitui (2) 1459 George Gordonin, Huntlyn jaarlin kanssa; avioliito mitätöitiin 1471 liian läheisen sukulaisuuden perusteella
Remove ads
Kuningas
Virallisesti Jaakko I kruunattiin toukokuussa 1424 Scone Abbeyssä, Sconessa, Perthshiressa. Välittömästi kruunauksen jälkeen hän otti vallan tiukasti käsiinsä. Hän määräsi serkkunsa Albanyn herttuan teloitettavaksi, joka oli neljän vuoden ajan evännyt hänen valtaannousunsa toimiessaan sijaishallitsijana. Albanyn herttua Murdac Stewart ja kaksi tämän poikaa teloitettiin 24. toukokuuta 1425 Stirlingin linnassa.[2] Vuonna 1428 Jaakko pidätytti Lord of the Isles, Alexanderin tämän ollessa parlamentissa Invernessissä. Douglasin jaarli Archibald pidätettiin vuonna 1431 ja Marchin jaarli George pidätettiin vuonna 1434.[3]
Aatelissukujen keskuudessa aiheutti tyytymättömyyttä se, että tarvittavien verojen keräämisestä huolimatta Jaakko I ei onnistunut lunastamaan sopimuksen ehtojen mukaisia panttivankeja: täsmälleen samat ehdot olivat olleet hänen omassa vankeudessaan Englannissa. Vuonna 1436 hän teki ainoan sotaretkensä piirittämällä Scottish Borders alueella sijaitsevan Englannille kuuluneen Roxburgh'n linnan (jonka hänen poikansa Jaakko II:n joukot valloittivat vuonna 1460), mutta hänet kutsuttiin takaisin ratkaisemaan ongelmia kuningaskuntansa sydämessä.[1]
Jaakko I saavutti hallituskautenaan useita talouteen ja lainsäädäntöön liittyviä uudistuksia. Hän muun muassa teki Skotlannin rahasta vaihdettavan vain Skotlannin omilla rajoilla ja pystyi näin hallitsemaan maansa rahaliikennettä. Hän yritti myös uudistaa Skotlannin parlamenttia englantilaisemman mallin mukaisesti. Ulkopolitiikassa hän uudisti sopimuksen (Auld Alliance) Ranskan kanssa vuonna 1428, pitäen näin Englannin edelleen yhteisenä vastustajana.[3]
Walter Bowerin kirjoittama aikalaisteos Scotichronicon kuvasi kuningas Jaakko erinomaiseksi urheilussa sekä kirjallisuutta ja musiikkia arvostavaksi.[3] Jaakko I oli erittäin sivistynyt mies; hänet pidetään yleensä pitkän kansankielisen runon The Kingis Quair ("Kuninkaan kirja") kirjoittajana.[2]
Kuningas jopa yritti, rajoitetulla menestyksellä, vahvistaa valtaansa rajattoman itsenäisten Ylämaan lordien yli. Hän hankki hallintonsa johtamiseen tarvittavat resurssit takavarikoimalla vihollistensa maaomaisuuden, poistamalla korruption tullien keräämisessä ja asettamalla valtakunnan talousjohtajat henkilökohtaiseen valvontaansa. Yritys estää kirkon tulojen lähettäminen Roomaan johti hänet useisiin kiistoihin paavin kanssa. Jaakko I:n nauttima kansansuosio perustui suurelta osin hänen parannuksiinsa oikeudenkäytössä.[2]
Jotkut uudistuksista kuitenkaan eivät miellyttäneen kaikkia ja Jaakon hallituskauden loppupuolella alettiin jo kritisoida hänen oikeuttaan kruunuun. Perusteena tälle oli se, että Jaakon isoisä kuningas Robert II oli ollut naimisissa kaksi kertaa ja molemmista liitoista oli jälkeläisiä. Ensimmäisen avioliiton laillisuudesta kiisteltiin, koska se oli solmittu kirkollisin menoin vasta vuonna 1349 ja Jaakon isä Robert III oli syntynyt juuri tästä liitosta noin vuonna 1337.[5] Ensimmäisen ja toisen liiton jälkeläiset kävivät kiivasta kamppailua siitä, kenelle kruunu todellisuudessa kuuluu.
Remove ads
Kuolema
Kansansuosiotaan huolimatta kuninkaan syrjäyttämisen konkreettisesti toimiin ryhdyttiin, kun Robert Grahamin ja Jaakon setäpuolen, Athollin jaarli Walter Stewartin johtama ryhmä skotteja salamurhasi Jaakko I:n 20.–21. helmikuuta välisenä yönä[3] 1437 Perthin dominikaaniluostarissa. Myös puoliso kuningatar Joan haavoittui.[3]
Murhaa ei seurannut yleistä kapinaa, ja leskikuningatar Joan vangitutti ja teloitutti salaliittolaiset nopeasti.[2] Maaliskuussa 1437 teloitettiin ainakin Jaakon setä Walter Stewart ja tämän pojanpoika Robert, jotka molemmat olivat Jaakon isoisä Robert II:n toisen avioliiton jälkeläisiä.[5]
Kuningas Jaakko I haudattiin Perthin kartusiaaniluostariin.
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads