Jacques Rivette

ranskalainen elokuvaohjaaja (1928–2016) From Wikipedia, the free encyclopedia

Jacques Rivette
Remove ads

Jacques Rivette (1. maaliskuuta 1928 Rouen29. tammikuuta 2016 Pariisi)[1][2] oli ranskalainen elokuvaohjaaja. Hän kuului Jean-Luc Godardin kanssa ranskalaisen elokuvan uuden aallon kokeellisempiin edustajiin.

Pikafaktoja Henkilötiedot, Aiheesta muualla ...

Rivette syntyi Rouenissa ja toimi ohjaajantyönsä ohella elokuva-arvostelijana muun muassa Cahiers du cinémalle. Hänen tunnetuimpien töidensä joukkoon lukeutuvat Céline et Julie vont en bateau (1974) ja La belle noiseuse – tuntematon mestariteos (1991).

Mysteeritarina Pariisi kuuluu meille (1960) oli Rivetten ensimmäinen pitkä elokuva. Siinä näkyvät monet hänen myöhempienkin töidensä piirteet: näyttelemisen ja improvisaation vuorottelu, eloisa kerronta ja näytelmäharjoitusten käyttäminen taiteellisen luomistyön yleisenä vertauskuvana.[3]

Rivette oli ehdolla muun muassa Berliinin kansainvälisten elokuvajuhlien Kultaisen karhun ja Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun sekä César-palkinnon saajaksi. Hänelle myönnettiin vuonna 1991 Locarnon elokuvajuhlien Leopard of Honor elinikäisistä saavutuksista elokuvan alalla.

Peter von Bagh kirjoitti: ”Kaikki Rivetten työt liittyvät tavalla tai toisella taiteiden riitteihin, ’elämän’ ja ’taiteen’, ’todellisuuden’ ja ’näyttelemisen’ rajamaastoon, mutta yhtä luonteenomaista niille on harras etsintä, viaton ilo yksinkertaisista asioista – tai sadunomainen onnen tunne[--].”[4]

Remove ads

Elokuvia

  • Paris nous appartient (Pariisi kuuluu meille) (1960; 140 minuuttia)
  • La Religieuse (Nunna) (1965; 140 minuuttia)
  • L'amour fou (1968; 252 minuuttia)
  • Out 1 (Out 1: Noli me tangere / Out 1: Don't Touch Me) (1971; 750 minuuttia)
  • Out 1: Spectre (1972; 260 minuuttia)
  • Céline et Julie vont en bateau (1974; 192 minuuttia)
  • Scènes de la vie parallèle: 2: Duelle (une quarantaine) (1976; 121 minuuttia)
  • Scènes de la vie parallèle: 3: Noroît (une vengeance) (Nor'wester) (1976; 145 minuuttia)
  • Merry-Go-Round (1981; 157 minuuttia)
  • Le Pont du Nord (1981; 131 minuuttia)
  • L’Amour par terre (1984; 170 minutes -- unapproved cut 127 minuuttia)
  • Hurlevent (1985; 130 minuuttia)
  • La Bande des quatre (1988; 140 minuuttia)
  • La Belle Noiseuse (La belle noiseuse - tuntematon mestariteos) (1991; 240 minuuttia)
  • La Belle Noiseuse: Divertimento (1991; 120 minutes)
  • Jeanne la pucelle: 1. Les batailles (1994; 160 minuuttia)
  • Jeanne la pucelle: 2. Les prisons (1994; 176 minuuttia)
  • Haut/bas/fragile (1995; 169 minuuttia)
  • Secret défense (1998; 173 minuuttia)
  • Va savoir (2001; 154 minuuttia)
    • Va savoir+ (Mene, tiedä) (2002; 225 minuuttia) - preferred cut
  • Histoire de Marie et Julien (2003; 151 minuuttia)
  • Ne touchez pas la hache (2007; 137 minuuttia)
  • 36 vues du Pic Saint-Loup (2009; 84 minuuttia)
Remove ads

Kirjallisuutta

  • Makkonen, Velipekka: ”Kirottujen elokuvien mestari: Jacques Rivette”. Filmihullu 1/2016.
  • Nuotio, HT: ”Vasara ilman isäntää – otteita Jacques Rivetten haastattelusta (1968)”. Filmihullu 3/2017.
  • Rantanen, Tytti: ”Aavenaiset Pariisin yllä eli Célinen ja Julien hilpeä veneretki”, Jacques Rivetten elokuva Céline et Julie vont en bateau. Filmihullu 3/2017.
  • Rantanen, Tytti: ”Juoni, ruumis ja intuitio: OUT 1 katsottuna ja koettuna”. Filmihullu 3/2017.
  • Timonen, Lauri: ”Jacques Rivette ja Lužinin puolustus”. Filmihullu 3/2017.
Remove ads

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads