Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2011

Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2011 olivat kuudennet FIFAn järjestämät naisten maailmanmestaruuskilpailut. Ne pelattiin Saksassa 26. kesäkuuta – 17. heinäkuuta 2011.

FIFA Women’s World Cup 2011
FIFA Frauen-Weltmeisterschaft Deutschland 2011
Joukkueet	16
Isäntämaa	Saksa
Ajankohta	26. kesäkuuta – 17. heinäkuuta 2011
Mitalistit
– Kultaa	Japani
– Hopeaa	Yhdysvallat
– Pronssia	Ruotsi
Ottelut	32
Maalit	86 (2,69 ottelua kohti)
Yleisö	845 751 (26 430 ottelua kohti)
Maalintekijä	Homare Sawa (5 maalia)
Paras pelaaja	Homare Sawa
← 2007 2015 →
Infobox OK

Maailmanmestaruuden voitti Japani, jonka maailmanmestaruus oli sille ensimmäinen ja samalla siitä tuli myös ensimmäinen mestaruuden voittanut aasialainen maa. Japani voitti loppuottelussa Yhdysvallat rangaistuspotkukilpailun jälkeen.^[1]

Kisojen parhaaksi pelaajaksi valittiin japanilainen Homare Sawa, joka voitti myös kisojen parhaan maalintekijän palkinnon.^[2]

Turnauksen virallinen maskotti on Karla Kick -kissa, joka julkistettiin alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2010.^[3]

Maailmanmestaruuskilpailujen virallinen pelipallo on Adidaksen Speedcell.^[4]

Hakuprosessi

Maailmanmestaruuskilpailuja hakivat Saksan ohella Australia, Kanada, Peru, Ranska ja Sveitsi. Päätös Saksan eduksi tehtiin 30. lokakuuta 2007. Tässä vaiheessa Saksaa vastaan kilpaili ainoastaan Kanada. Sveitsi vetäytyi prosessista jo aikaisessa vaiheessa ja elokuun lopussa 2007 Ranska veti hakemuksensa pois. Myös Peru ja Australia vetäytyivät kisasta ennen lopullista äänestystä.^[5]

Pelipaikat

Turnauksen pelipaikkakuntina toimivat Berliini, Frankfurt, Mönchengladbach, Sinsheim, Augsburg, Dresden, Bochum, Leverkusen ja Wolfsburg.^[6] Maailmanmestaruuskilpailujen avausottelu pelataan Berliinin olympiastadionilla ja finaali Commerzbank-Arenalla Frankfurtissa.^[7]

Berliini	Frankfurt	Bochum	Mönchengladbach	Sinsheim
Olympiastadion	Commerzbank-Arena	Ruhrstadion	Borussia-Park	Rhein-Neckar-Arena
Kapasiteetti: 73 680	Kapasiteetti: 48 837	Kapasiteetti: 20 556	Kapasiteetti: 45 860	Kapasiteetti: 30 150
Leverkusen	Augsburg Berlin Bochum Dresden Frankfurt Leverkusen Mönchengladbach Sinsheim Wolfsburg Jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailut 2011 (Saksa)			Wolfsburg
BayArena				Volkswagen-Arena
Kapasiteetti: 29 708				Kapasiteetti: 26 062
Dresden				Augsburg
Glücksgas Stadion				Impuls Arena
Kapasiteetti: 25 582				Kapasiteetti: 24 661

Karsinnat

Pääartikkeli: Vuoden 2011 jalkapallon naisten maailmanmestaruuskilpailujen karsinnat

Sinisellä merkitty lopputurnaukseen päässeet joukkueet, punaisella karsiutuneet joukkueet, oranssilla merkityt valtiot eivät osallistuneet ja harmaalla merkityt eivät ole FIFAn jäseniä.

FIFA suunnitteli kisojen laajentamista 24 joukkueeseen, mutta päätyi lopulta edellisten kisojen tapaan 16 joukkueeseen.

Maailmanmestaruuskilpailujen karsinnat alkoivat heinäkuussa 2009. Saksa pääsee järjestävänä maana kisoihin automaattisesti. Euroopan (UEFA) joukkueet pelasivat erilliset karsinnat pääsystä kisoihin. Etelä-Amerikan (CONMEBOL), Aasian (AFC), Pohjois- ja Keski-Amerikan (CONCACAF), Afrikan (CAF) ja Oseanian (OFC) osallistujat karsittiin maanosiensa mestaruusturnauksissa.

Euroopan karsinnoissa joukkueet jaettiin kahdeksaan lohkoon. Lohkojen voittajat kohtasivat kaksiosaisissa jatkokarsintaotteluissa, joiden voittajat pääsevät kisoihin. Nämä neljä maata olivat Ranska, Englanti, Norja ja Ruotsi. Hävinneet neljä joukkuetta pelasivat lisäkarsinnat, jonka voittaja Italia pelasi lopputurnauspaikasta Pohjois- ja Keski-Amerikan mestaruusturnauksessa kolmanneksi sijoittuneen Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat meni lopputurnaukseen voittamalla Italian yhteismaalein 2–0. Näin ollen kisoissa on Euroopalla viisi paikkaa ja Pohjois-ja Keski-Amerikalla kolme paikkaa.

Karsinnoista selvinneet joukkueet

Joukkue	PVM	Karsintatapa	Ranking (5/2011)[8]	Os.
Eurooppa (UEFA) 4+1 paikkaa
Saksa	30. lokakuuta 2007	Isäntämaa	2.	6
Ranska	15. syyskuuta 2010	Jatkokarsintojen voittaja	7.	2
Norja	15. syyskuuta 2010	Jatkokarsintojen voittaja	9.	6
Ruotsi	16. syyskuuta 2010	Jatkokarsintojen voittaja	5.	6
Englanti	16. syyskuuta 2010	Jatkokarsintojen voittaja	10.	3
Aasia (AFC) 3 paikkaa
Australia	27. toukokuuta 2010	2010 AM-kilpailujen mestari	11.	5
Pohjois-Korea	27. toukokuuta 2010	2010 AM-kilpailujen toinen	8.	4
Japani	30. toukokuuta 2010	2010 AM-kilpailujen kolmas	4.	6

Joukkue	PVM	Karsintatapa	Ranking (5/2011)[8]	Os.
Pohjois- ja Keski-Amerikka (CONCACAF) 3 paikkaa
Kanada	5. marraskuuta 2010	Gold Cupin voittaja	6.	5
Meksiko	5. marraskuuta 2010	Gold Cupin toinen	22.	1
Yhdysvallat	27. marraskuuta 2010	CONCACAF/UEFA jatkokarsinnan voittaja	1.	6
Etelä-Amerikka (CONMEBOL) 2 paikkaa
Brasilia	19. marraskuuta 2010	Etelä-Amerikan mestari	3.	6
Kolumbia	21. marraskuuta 2010	Etelä-Amerikan toinen	31.	1
Afrikka (CAF) 2 paikkaa
Nigeria	11. marraskuuta 2010	2010 AM-kilpailujen voittaja	27.	6
Päiväntasaajan Guinea	11. marraskuuta 2010	2010 AM-kilpailujen toinen	61.	1
Oseania (OFC) 1 paikkaa
Uusi-Seelanti	8. lokakuuta 2010	Oseanian mestari	24.	3

Tuomarit

FIFA valitsi kisoihin 16 erotuomaria ja 32 avustavaa erotuomaria:^[9]

Maanosaliitto	Erotuomarit
AFC	Cha Sung Mi Etsuko Fukano Jacqui Melksham
CAF	Therese Neguel
CONCACAF	Quetzalli Alvarado Carol Anne Chenard Kari Seitz
CONMEBOL	Estela Álvarez Silvia Reyes
OFC	Finau Vulivuli
UEFA	Dagmar Damková Gyöngyi Gaál Kirsi Heikkinen Jenny Palmqvist Christina W. Pedersen Bibiana Steinhaus

Ottelut

Alkulohkot

Lohko A

Joukkue	O	V	T	H	TM	PM	ME	P
Saksa	3	3	0	0	7	3	+4	9
Ranska	3	2	0	1	7	4	+3	6
Nigeria	3	1	0	2	1	2	–1	3
Kanada	3	0	0	3	1	7	–6	0

26. kesäkuuta	Saksa	2–1	Kanada	Olympiastadion, Berliini
18:00
	Garefrekes 10' Okoyino da Mbabi 42'	Raportti	82' Sinclair	Yleisömäärä: 73 680 Tuomari: Jacqui Melksham

---

26. kesäkuuta	Nigeria	0–1	Ranska	Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
15:00
		Raportti	56' Delie	Yleisömäärä: 25 475 Tuomari: Kari Seitz

---

30. kesäkuuta	Saksa	1–0	Nigeria	Commerzbank-Arena, Frankfurt
20.45
	Laudehr 54'	Raportti		Yleisömäärä: 48 817 Tuomari: Cha Sung Mi

---

30. kesäkuuta	Kanada	0–4	Ranska	Ruhrstadion, Bochum
18.00
		Raportti	24' Thiney 60' Thiney 66' Abily 83' Thomis	Yleisömäärä: 16 591 Tuomari: Etsuko Fukano

---

5. heinäkuuta	Ranska	2–4	Saksa	Borussia-Park, Mönchengladbach
20:45
	Delie 56' Georges 72'	Raportti	Garefrekes 25' Grings 32' Grings 68' Okoyino da Mbabi 89'	Yleisömäärä: 45 867 Tuomari: Kirsi Heikkinen

---

5. heinäkuuta	Kanada	0–1	Nigeria	Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
20:45
		Raportti	Nkwocha 73'	Yleisömäärä: 13 638 Tuomari: Finau Vulivuli

^[10]

Lohko B

Joukkue	O	V	T	H	TM	PM	ME	P
Englanti	3	2	1	0	5	2	+3	7
Japani	3	2	0	1	6	3	+3	6
Meksiko	3	0	2	1	3	7	-4	2
Uusi-Seelanti	3	0	1	2	4	6	-2	1

27. kesäkuuta	Japani	2–1	Uusi-Seelanti	Ruhrstadion, Bochum
15:00
	Nagasato 6' Miyama 68'	Raportti	12' Hearn	Yleisömäärä: 12 538 Tuomari: Kirsi Heikkinen

---

27. kesäkuuta	Meksiko	1–1	Englanti	Volkswagen-Arena, Wolfsburg
18:00
	Ocampo 33'	Raportti	21' Williams	Yleisömäärä: 18 702 Tuomari: Silvia Reyes

---

1. heinäkuuta	Japani	4–0	Meksiko	BayArena, Leverkusen
15:00
	Sawa 13' Ōno 15' Sawa 39' Sawa 80'	Raportti		Yleisömäärä: 22 291 Tuomari: Christina Pedersen

---

1. heinäkuuta	Uusi-Seelanti	1–2	Englanti	Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
18:15
	Gregorius 18'	Raportti	Scott 63' Clarke 81'	Yleisömäärä: 19 110 Tuomari: Therese Neguel

---

5. heinäkuuta	Englanti	2–0	Japani	Impuls Arena, Augsburg
20:45
	E. White 15' Yankey 66'	Raportti		Yleisömäärä: 20 777 Tuomari: Carol Anne Chenard

---

5. heinäkuuta	Uusi-Seelanti	2–2	Meksiko	Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
20:45
	Smith 90' Wilkinson 90'+4	Raportti	Mayor 2' Domínguez 29'	Yleisömäärä: 20 451 Tuomari: Jenny Palmqvist

^[11]

Lohko C

Joukkue	O	V	T	H	TM	PM	ME	P
Ruotsi	3	3	0	0	4	1	+3	9
Yhdysvallat	3	2	0	1	6	2	+4	6
Pohjois-Korea	3	0	1	2	0	3	–3	1
Kolumbia	3	0	1	2	0	4	–4	1

28. kesäkuuta	Kolumbia	0–1	Ruotsi	BayArena, Leverkusen
15:00
		Raportti	57' Landström	Yleisömäärä: 21 106 Tuomari: Carol Anne Chenard

---

28. kesäkuuta	Yhdysvallat	2–0	Pohjois-Korea	Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
18:15
	Cheney 54' Buehler 76'	Raportti		Yleisömäärä: 21 859 Tuomari: Bibiana Steinhaus

---

2. heinäkuuta	Yhdysvallat	3–0	Kolumbia	Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
18:00
	O'Reilly 12' Rapinoe 50' Lloyd 57'	Raportti		Yleisömäärä: 25 475 Tuomari: Dagmar Damkova

---

2. heinäkuuta	Pohjois-Korea	0–1	Ruotsi	Impuls Arena, Augsburg
14:00
		Raportti	64' Dahlkvist	Yleisömäärä: 23 768 Tuomari: Estela Alvarez

---

6. heinäkuuta	Ruotsi	2–1	Yhdysvallat	Volkswagen-Arena, Wolfsburg
20:45
	Dahlkvist 16' Fischer 35'	Raportti	67' Wambach	Yleisömäärä: 23 468 Tuomari: Etsuko Fukano

---

6. heinäkuuta	Pohjois-Korea	0–0	Kolumbia	Ruhrstadion, Bochum
20:45
		Raportti		Yleisömäärä: 7 805 Tuomari: Christina Pedersen

^[12]

Lohko D

Australian ja Päiväntasaajan Guinean välisessä ottelussa Päiväntasaajan Guinean Bruna otti pallon käsiinsä omalla rangaistusalueellaan, mutta ottelun tuomari Gyoengyi Gaal ei tuominnut tilanteesta vapaapotkua. FIFA pahoitteli tilannetta ottelun jälkeen.^[13][14]

Joukkue	O	V	T	H	TM	PM	ME	P
Brasilia	3	3	0	0	7	0	+7	9
Australia	3	2	0	1	5	4	+1	6
Norja	3	1	0	2	2	5	-3	3
Päiväntasaajan Guinea	3	0	0	3	2	7	-5	0

29. kesäkuuta	Norja	1–0	Päiväntasaajan Guinea	Impuls Arena, Augsburg
15:00
	Haavi 84'	Raportti		Yleisömäärä: 12 928 Tuomari: Quetzalli Alvarado

---

29. kesäkuuta	Brasilia	1–0	Australia	Borussia-Park, Mönchengladbach
18:15
	Rosana 54'	Raportti		Yleisömäärä: 27 258 Tuomari: Jenny Palmqvist

---

3. heinäkuuta	Australia	3–2	Päiväntasaajan Guinea	Ruhrstadion, Bochum
14:00
	Khamis 8' van Egmond 48' De Vanna 51'	Raportti	Añonma 21' Añonma 83'	Yleisömäärä: 15 640 Tuomari: Gyöngyi Gaál

---

3. heinäkuuta	Brasilia	3–0	Norja	Volkswagen-Arena, Wolfsburg
18:15
	Marta 22' Rosana 46' Marta 48'	Raportti		Yleisömäärä: 26 067 Tuomari: Kari Seitz

---

6. heinäkuuta	Päiväntasaajan Guinea	0–3	Brasilia	Commerzbank-Arena, Frankfurt
18:00
		Raportti	49' Érika 54' Cristiane 90+3' Cristiane	Yleisömäärä: 35 859 Tuomari: Bibiana Steinhaus

---

6. heinäkuuta	Australia	2–1	Norja	BayArena, Leverkusen
18:00
	Simon 57' Simon 87'	Raportti	56' Thorsnes	Yleisömäärä: 18 474 Tuomari: Estela Álvarez

^[15]

Pudotuspelit

	Puolivälierät				Välierät				Loppuottelu
	9. heinäkuuta – Wolfsburg
	Saksa	0
					13. heinäkuuta – Frankfurt
	Japani	1
					Japani	3
	10. heinäkuuta – Augsburg
					Ruotsi	1
	Ruotsi	3
									17. heinäkuuta – Frankfurt
	Australia	1
									Japani	23
	9. heinäkuuta – Leverkusen
									Yhdysvallat	21
	Englanti	13
					13. heinäkuuta – Mönchengladbach
	Ranska	14
					Ranska	1
	10. heinäkuuta – Dresden
					Yhdysvallat	3			Pronssiottelu
	Brasilia	23
									16. heinäkuuta – Sinsheim
	Yhdysvallat	25
									Ruotsi	2
									Ranska	1

Puolivälierät

9. heinäkuuta	Englanti	1–1 ja. (1–1, 0–0)	Ranska	BayArena, Leverkusen
18:00
	Scott 59'	Raportti	88' Bussaglia	Yleisömäärä: 26 395 Tuomari: Jenny Palmqvist

		Rangaistuspotkut
	Smith Carney Stoney Rafferty White	3 – 4	Abily Bussaglia Thiney Bompastor Le Sommer

---

9. heinäkuuta	Saksa	0–1 ja.	Japani	Volkswagen-Arena, Wolfsburg
20:45
		Raportti	108' Maruyama	Yleisömäärä: 26 067 Tuomari: Quetzalli Alvarado

---

10. heinäkuuta	Ruotsi	3–1	Australia	Impuls Arena, Augsburg
13:00
	Sjögran 11' Dahlkvist 16' Schelin 52'	Raportti	40' Perry	Yleisömäärä: 24 605 Tuomari: Silvia Reyes

---

10. heinäkuuta	Brasilia	2–2 ja. (1–1, 0–1)	Yhdysvallat	Rudolf-Harbig-Stadion, Dresden
17:30
	Marta 68' (rp) Marta 92' Rangaistuspotkut:	Raportti	2' Daiane (om) 120'+2 Wambach Rangaistuspotkut:	Yleisömäärä: 25 598 Tuomari: Jacqui Melksham

		Rangaistuspotkut
	Cristiane Marta Daiane Francielle	3 – 5	Boxx Lloyd Wambach Rapinoe Krieger

Välierät

13. heinäkuuta	Ranska	1–3	Yhdysvallat	Borussia-Park, Mönchengladbach
18:00
	Bompastor 55'	Raportti	9' Cheney 79' Wambach 82' Morgan	Yleisömäärä: 25 676 Tuomari: Kirsi Heikkinen

---

13. heinäkuuta	Japani	3–1	Ruotsi	Commerzbank-Arena, Frankfurt
20:45
	Kawasumi 19' Sawa 60' Kawasumi 64'	Raportti	10' Öqvist	Yleisömäärä: 45 434 Tuomari: Carol Anne Chenard

Pronssiottelu

16. heinäkuuta	Ruotsi	2–1	Ranska	Rhein-Neckar-Arena, Sinsheim
17:30
	Schelin 29' Hammarström 82'	Raportti	56' Thomis	Tuomari: Kari Seitz

Loppuottelu

17. heinäkuuta	Japani	2–2	Yhdysvallat	Commerzbank-Arena, Frankfurt
20:45
	Miyama 81' Sawa 117'	Raportti	69' Morgan 104' Wambach	Yleisömäärä: 48 817 Tuomari: Bibiana Steinhaus

		Rangaistuspotkut
	Miyama Nagasato Sakaguchi Kumagai	3 – 1	Boxx Lloyd Heath Wambach

Palkinnot

Lopputurnauksen parhaan pelaajan palkinnon, Kultaisen pallon, voitti Japanin Homare Sawa. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat yhdysvaltalaiset Abby Wambach ja Hope Solo.^[2]

Parhaan maalintekijän palkinnon sai myös Homare Sawa. Toiseksi sijoittui Abby Wambach ja kolmanneksi Brasilian Marta. Parhaaksi maalivahdiksi valittiin Yhdysvaltojen Hope Solo. Parhaaksi nuoreksi pelaajaksi nimettiin australialainen Caitlin Foord. Fair play -joukkueena palkittiin Japani.^[2]

Turnauksen tähdistöjoukkueeseen valittiin seuraavat pelaajat:^[16]

Maalivahdit	Puolustajat	Keskikenttäpelaajat	Hyökkääjät
Ayumi Kaihori Hope Solo	Elise Kellond-Knight Érika Alex Scott Sonia Bompastor Laura Georges Saskia Bartusiak	Jill Scott Genoveva Añonma Louisa Necib Aya Miyama Shinobu Ōno Homare Sawa Kerstin Garefrekes Caroline Seger Shannon Boxx Lauren Cheney	Marta Lotta Schelin Abby Wambach

Parhaat maalintekijät

5 maalia

• Homare Sawa

4 maalia

• Marta
• Abby Wambach

3 maalia

• Lisa Dahlkvist

2 maalia

• Kyah Simon
• Cristiane
• Rosana
• Jill Scott
• Genoveva Añonma
• Marie-Laure Delie

• Gaëtane Thiney
• Élodie Thomis
• Kerstin Garefrekes
• Inka Grings
• Célia Okoyino da Mbabi
• Nahomi Kawasumi

• Aya Miyama
• Lotta Schelin
• Lauren Cheney
• Alex Morgan

1 maali

• Lisa De Vanna
• Leena Khamis
• Ellyse Perry
• Emily van Egmond
• Érika
• Christine Sinclair
• Jessica Clarke
• Ellen White
• Fara Williams
• Rachel Yankey
• Camille Abily
• Sonia Bompastor
• Élise Bussaglia

• Laura Georges
• Simone Laudehr
• Karina Maruyama
• Yūki Nagasato
• Shinobu Ōno
• Maribel Domínguez
• Stephany Mayor
• Mónica Ocampo
• Sarah Gregorius
• Amber Hearn
• Rebecca Smith
• Hannah Wilkinson
• Perpetua Nkwocha

• Emilie Haavi
• Elise Thorsnes
• Nilla Fischer
• Marie Hammarström
• Jessica Landström
• Josefine Öqvist
• Therese Sjögran
• Rachel Buehler
• Carli Lloyd
• Heather O'Reilly
• Megan Rapinoe

^[17]