Jenan yliopisto

Jenan yliopisto (saks. Friedrich-Schiller-Universität Jena) on yliopisto Jenassa Saksassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1558 ja se lasketaan Saksan kymmenen vanhimman yliopiston joukkoon.

Jenan yliopisto
Friedrich-Schiller-Universität Jena
Perustettu	1558
Rehtori	Klaus Dicke
Kansleri	Klaus Bartholmé
Henkilökunta	2 408 [1]
Opiskelijoita	20 358 [2]
Sijainti	Jena, Thüringen Saksa
Sivusto	http://www.uni-jena.de/
Infobox OK

Se on ollut yhdistävä tekijä on kuudelle Nobel-palkitulle yliopiston jäsenelle, viimeisimpänä vuonna 2000, kun Jenasta valmistunut Herbert Kroemer voitti Nobelin fysiikanpalkinnon.

Yliopisto nimettiin uudelleen runoilija Friedrich Schillerin mukaan, joka opetti filosofian professorina, kun Jena veti puoleensa joitakin 1800-luvun vaihteen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista. Karl Leonhard Reinholdin, Johann Gottlieb Fichten, G. W. F. Hegelin, F. W. J. Schellingin ja Friedrich Schlegelin muodostaman opetushenkilökunnan yliopisto oli saksalaisen idealismin ja varhaisromantiikan syntymisen keskipisteessä.

1700-luvun loppuun mennessä se nousi Saksan alueen kuuluisimmaksi ja suurimmaksi yliopistoksi. Sen opettajakuntaan kuului 1700- ja 1800-luvun vaihteessa monia suuria filosofeja ja kirjailijoita kuten Georg Hegel, Friedrich Schiller ja August Schlegel.

Evoluution tutkija Ernst Haeckel vaikutti yliopistossa 1800-luvun puolivälissä, ja Karl Marx sai tohtorin arvon vuonna 1841.^[3]

Vuonna 2014 yliopistossa oli noin 19 000 opiskelijaa ja 375 professoria. Sen nykyinen rehtori, professori Andreas Marx, on toiminut tehtävässä vuodesta 2024 lähtien sen jälkeen, kun hänen edeltäjänsä professori Walter Rosenthal nousi Saksan rehtorien konferenssin puheenjohtajaksi vuonna 2023.

Historia

Saksin vaaliruhtinas Johann Friedrich sai ensimmäisen kerran ajatuksen yliopiston perustamisesta Jenaan Saalen varrelle vuonna 1547 ollessaan keisari Kaarle V:n vankeudessa. Hänen kolme poikaansa panivat suunnitelman täytäntöön, ja saatuaan keisari Ferdinand I:ltä peruskirjan, yliopisto perustettiin 2. helmikuuta 1558. Yliopistoa, jota Johann Friedrichin herttuakunnan jakamisesta syntyneet saksilaiset herttuakunnat yhdessä ylläpitivät, nimettiin siksi herttuan pansaksilaiseksi yliopistoksi (saksaksi: Herzoglich Sächsische Gesamtuniversität) tai Salanaksi (Saale-joen mukaan).

Ennen 1900-lukua yliopistojen opiskelijamäärät olivat huipussaan 1700-luvulla. Yliopiston maine saavutti huippunsa Goethen suojelijan, herttua Karl Augustin (1787–1806), suojeluksessa, jolloin Gottlieb Fichte, G. W. F. Hegel, Friedrich Schelling, Friedrich von Schlegel ja Friedrich Schiller olivat sen opetushenkilökunnassa.

1500-luvun uusien uskonnollisten näkemysten kotipaikaksi perustettu yliopisto on siitä lähtien ollut yksi Saksan poliittisesti radikaaleimmista yliopistoista. Jena tunnettiin muiden saksalaisten yliopistojen joukossa tuolloin siitä, että se salli opiskelijoiden kaksintaistelun ja intohimon Freiheit-liikkeeseen, joita pidettiin yleisesti saksalaisen opiskelijaelämän välttämättöminä piirteinä. Jenan yliopisto on säilyttänyt historiallisen pidätyshuoneen eli Karzerin, jossa on sveitsiläisen taidemaalarin Martin Distelin kuuluisia karikatyyrejä.

1800-luvun loppupuolella eläintieteen laitos opetti evoluutioteoriaa, ja Carl Gegenbaur, Ernst Haeckel ja muut julkaisivat yksityiskohtaisia ​​teorioita Charles Darwinin "Lajien synty" (1858) aikaan. Ernst Haeckelin myöhempi maine peitti Darwinin varjoonsa joissakin Euroopan maissa, sillä termi "haeckelismi" oli yleisempi kuin darwinismi.

1900-luku

Vuonna 1905 Jenassa oli 1 100 opiskelijaa ja sen opetushenkilökuntaa (mukaan lukien yksityiset kymmenet) oli 112. Sen lukuisiin apulaitoksiin kuuluivat tuolloin kirjasto, jossa oli 200 000 nidettä; observatorio; meteorologinen laitos; kasvitieteellinen puutarha; teologian, filologian ja kasvatustieteen seminaarit; sekä hyvin varustetut kliiniset, anatomiset ja fysikaaliset laitokset.

Saksin herttuakuntien lakkauttamisen jälkeen vuonna 1918 ja niiden yhdistymisen jälkeen muiden ruhtinaskuntien kanssa Thüringenin vapaavaltioksi vuonna 1920 yliopisto nimettiin uudelleen Thüringenin valtionyliopistoksi (Thüringische Landesuniversität) vuonna 1921. Vuonna 1934 yliopisto nimettiin uudelleen, ja se sai nykyisen nimensä Friedrich Schillerin yliopistoksi. 1900-luvulla Zeiss-yhtiön ja yliopiston välinen yhteistyö toi Jenaan uutta vaurautta ja huomiota, mikä johti rahoituksen ja opiskelijamäärän dramaattiseen kasvuun.

Kolmannen valtakunnan aikana vannoutuneet natsit siirtyivät yliopiston johtotehtäviin. Rotututkija ja SS-Hauptscharführer Karl Astel nimitettiin professoriksi vuonna 1933 ohittaen perinteiset pätevyysvaatimukset ja prosessit; hänestä tuli myöhemmin yliopiston rehtori vuonna 1939. Myös vuonna 1933 monien professorien oli lähdettävä yliopistosta ammattimaisen virkamieskunnan palauttamista koskevan lain seurauksena. Opiskelijaveljeskunnat – erityisesti Burschenschaften – lakkautettiin ja liitettiin natsien opiskelijaliittoon. Natsien opiskelijaliitto nautti ennen vallansiirtoa ja sai suurta kannatusta ylioppilaskunnan vaaleissa tammikuussa 1933 ja saavutti 49,3 % äänistä, mikä on toiseksi paras tulos. Jenan yhteyksien ja NS-opiskelijoiden välillä kirjattiin laaja-alaisia ​​inhimillisiä ja ideologisia yhteyksiä.

Kun liittoutuneiden ilmapommitukset Jenaan helmikuussa ja maaliskuussa 1945 iskivät, yliopiston kirjasto, yliopiston päärakennus ja useat Bachstraßen klinikat kärsivät täydellisiä tai merkittäviä fyysisiä vahinkoja. Kasvitieteellinen puutarha, psykologinen ja fysiologinen instituutti sekä kolme kemian instituuttia tuhoutuivat täysin. Tärkeä tapahtuma kansallissosialistisella kaudella oli lastenlääkäri Yusuf Ibrahimin tutkinta. Senaatin valiokunta pani merkille lääkärin osallistumisen fyysisesti tai henkisesti vammaisten lasten "eutanasia"-murhiin.

1900-luvulla yliopistoa edistettiin yhteistyössä Carl Zeiss yhtiön kanssa, mikä mahdollisti opiskelijamäärän kasvattamisen massayliopistona. Vuonna 1905 yliopistossa oli 1 100 opiskelijaa ja 112 yliopisto-opettajaa, joten luku on sittemmin lähes kaksikymmentäkertaistunut. Friedrich-Schillerin yliopisto on Thüringenin ainoa kattava yliopisto.

Vuodesta 1995 lähtien yliopistolla on ollut yhteistyö Halle-Wittenbergin Martin Luther -yliopiston ja Leipzigin yliopiston kanssa. Tavoitteena on ensinnäkin antaa opiskelijoille mahdollisuus vierailla suhteellisen pienin ongelmin kumppaniyliopistoissa ja tapahtumissa, jotta voidaan laajentaa aiheiden ja aiheiden kirjoa. Tällä hetkellä esimerkiksi on liittynyt bioinformatiikan alan opetuksen yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyö tarjoaa yliopiston johdolle mahdollisuuden jakaa kokemuksia säännöllisissä kokouksissaan ja käynnistää yhteisiä projekteja. Niinpä z. B. siirtyi onnistuneesta hakemuksesta yliopistoverkoston kautta Saksan integroivan biodiversiteettitutkimuksen keskukseen (iDiv). Yhteistyö jatkuu muilla tasoilla: esimerkiksi yhteisessä naispuolisten postdoc-tutkijoiden mentorointiohjelmassa tai Saksan keskusarkistoverkostossa. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, on yhteisiä urheilutapahtumia.

2000-luku

Lokakuusta 2014 lähtien yliopiston rehtorina on toiminut farmakologi Walter Rosenthal; kanslerina on toiminut vuodesta 2007 lähtien matemaatikko Klaus Bartholmé.