Jiangsu

Jiangsu (yksink.: 江苏; perint.: 江蘇; pinyin: Jiāngsū) on maakunta Kiinan itärannikolla. Sen kiinalainen lyhennenimi on Sū (苏) ja vanha suomalainen latinalaistus Kiangsu.^[7]

Jiangsu 江苏省 Jiāngsū shěng
Jiangsun (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio	Kiina
Prefektuuritaso	13 yksikköä
Piirikuntataso	106 yksikköä
Hallinto
– hallinnon tyyppi	maakunta
– hallinnollinen keskus	Nanjing
Pinta-ala  ([1])	102 600 km² (24.)
Väkiluku (2013)  ([1])	79 394 900 (5.)
– väestötiheys	773,8[1] as./km²
BKT (2013)	5 916,2 mrd. CNY[2] (eli 9,4 % Kiinan BKT:stä)
– asukasta kohti	74 607 CNY, noin 8 938 euroa[3][4] (178 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6])	0,748
Symbolit
– Kansallinen kirjaintunnus[7]	JS
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	苏
– ISO 3166	CN-32
www.jiangsu.gov.cn
Infobox OK

Maantiede

Maakunta sijaitsee Keltaisenmeren lounaisrannalla. Maakunnan muina naapureina ovat Shanghai ja Zhejiang etelässä, Anhui lännessä ja Shandong pohjoisessa.

Mahtijoki Jangtse virtaa maakunnan läpi. Maakunnan muita merkittäviä jokia ovat Huaihe ja Guanghe. Jiangsu on 95-prosenttisesti tasankoa; sen kanava- ja kasteluverkostot ovat kehittyneet vuosisatojen aikana. Keisarinkanava yhdistää kaikki itä–länsi-suunnassa virtaavat joet.

Jiangsun suurimpia järviä ovat Taihu, Hongzejärvi, Gaoyoujärvi, Luomajärvi ja Yangchengjärvi.

Jiangsu sijaitsee sekä lämpimän-kostean että subtrooppisen-kostean ilmaston vyöhykkeillä, ja vuodenajan vaihtelut ovat selviä. Loppukesästä ja alkusyksystä siellä on usein taifuuneja kaatosateineen. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 800–1 200 millimetriä.

Historia

Läntisen Zhou-dynastian aikana Jiangsussa elänyt xu-kansa yritti valloittaa Zhoun itäisen pääkaupungin siinä kuitenkaan onnistumatta. Xu-kansa sulautui sittemmin kiinalaisiin.^lähde?

Maakunnan nimi on vuodelta 1667. Se on saatu prefektuurinimien Jiangning ja Suzhou ensimmäisten ideogrammien yhdistämisellä. Koska ideogrammi jiāng merkitsee jokea ja sū elvyttämistä, maakunnan nimen merkitys voisi olla ’joen elvyttäminen’.^[7]

Jiangsu sai maakunnan aseman 1700-luvulla.

Talous

Vuonna 2013 Jiangsun maakunnan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli 9,4 prosenttia (5 916,2 mrd. yuania (CNY) eli 708,8 mrd euroa).^[2] Tämä toiseksi korkein lukema Kiinan maakunnista, edellä on vain Guangdong. Kutakin asukasta kohden kansantuotetta kertyi 74 607 CNY eli 8 938 EUR. ^[3][4] Taso on 178 % Kiinan keskiarvosta ja maan neljänneksi korkein aluearvo, edellään kolme maakuntatason suurkaupunkia (Tianjin, Peking ja Shanghai).^[5]

Maakunnan taloudellinen keskus on Nanjing.

Jiangsun päätuotteet ovat riisi, vehnä, maissi, durra, hirssi, peruna, soijapapu, maapähkinä, rapsi, seesami, tee; puuvilla, hamppu, silkkiäistoukat, juutti; piparminttu, viherminttu, bambu ja lääketieteelliset yrtit; omena, päärynä, persikka, japaninmisteli, ginkgo; hiili, fosfori, suola, valantasavi; merelliset tuotteet.^lähde?

Hallinnollinen jako

Jiangsun prefektuurit

Jiangsu on jaettu 12 prefektuuritason kaupunkiin ja Nanjingin suoraan maakunnan hallinnon alaiseen kaupunkiin.^[8]

• 1. Nanjing
• 2. Changzhou
• 3. Huai’an
• 4. Lianyungang
• 5. Nantong
• 6. Suqian
• 7. Suzhou

• 8. Taizhou
• 9. Wuxi
• 10. Xuzhou
• 11. Yancheng
• 12. Yangzhou
• 13. Zhenjiang

Väestö

Hieman alle puolet eli noin 30 miljoonaa Jiangsun asukkaista asuu kaupunkialueilla. Pääasialliset etniset ryhmät ovat han-kiinalaiset, hui-kiinalaiset ja mantšut.

Merkittäviä kaupunkeja ovat Nanjing, Wuxi, Suzhou, Xuzhou, Lianyungang, Changzhou, Nantong, Zhenjiang, Jiangyin, Huai’an ja Yangzhou.

Kulttuuri

Suzhoun perinteiset puutarhat ovat maailmanperintökohde. Nanjingissa on Sun Yat-senin muistomerkki ja Zhenjiangissa on Jinshan-temppeli.

Yliopistot ja korkeakoulut

• Nanjingin ilmailu ja avaruustutkimusyliopisto (Nanjing)
• Nanjingin maatalousyliopisto (Nanjing)
• Nanjingin normaaliyliopisto (Nanjing)
• Nanjingin yliopisto (Nanjing)
• Nanjingin tieteen ja teknologian yliopisto (Nanjing)
• Kaakkoinen yliopisto (Nanjing)
• Suzhoun lääketieteellinen korkeakoulu (Suzhou)
• Suzhoun yliopisto (Suzhou)