Joe Cocker
brittiläinen laulaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Joe Robert Cocker (20. toukokuuta 1944 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta – 21. joulukuuta 2014 Crawford, Yhdysvallat) oli brittiläinen laulaja. Hänet tunnettiin karheasta äänestään, jolla hän saavutti listamenestystä etenkin 1970-luvun alussa ja 1980-luvulla.[1]
Remove ads
Elämä ja ura
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Uran myöhemmät vaiheet ennen kuolemaa jäävät lähes kokonaan paitsioon. |
Cocker valmistui sheffieldiläisestä ammattikoulusta ja teki aluksi töitä kaasuasentajana. Hänen ensimmäinen yhtyeensä oli The Cavaliers, jossa hän soitti rumpuja ja huuliharppuja vuodesta 1959 alkaen. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli yhtyeen laulusolisti, ja yhtye vaihtoi nimekseen Vance Arnold and the Avengers. Yhtye julkaisi singlejä kotipaikkakunnallaan ja keikkaili The Holliesin ja The Rolling Stonesin kanssa.[1]
Decca tarjosi Cockerille sopimusta vuonna 1964. Hän levytti version Beatlesin kappaleesta ”I’ll Cry Instead” ja esiintyi Manfred Mannin lämmittelijänä. Hän ei kuitenkaan saavuttanut vielä menestystä ja palasi kaasuasentajan työhönsä.[1]
Cocker ja kosketinsoittaja Chris Stainton kokosivat vuonna 1965 The Grease Bandin yhdessä neljän muun muusikon kanssa. Yhtye soitti Motown-covereita pohjoisen Englannin pubeissa vuoteen 1967 asti, kunnes tuottaja Denny Cordell ryhtyi Cockerin manageriksi ja suostutteli yhtyeen siirtymään Lontooseen. Cockerin ja Staintonin kappale ”Marjorine” oli pieni hitti Britanniassa. Yhtye levytti albumin With a Little Help from My Friends vuonna 1968. Albumin nimikkokappale, joka oli Beatles-cover, nousi Englannin listaykköseksi. Cocker esitti kappaleen vuonna 1969 Woodstock-festivaalissa, jonka ansiosta myös Cockerin luonteenomainen tapa väännellä käsiään laulaessaan tuli tunnetuksi.[1]
Albumi Joe Cocker! (1970) sai hyvät arvostelut ja menestyi listoilla, ja albumilta otettu ”She Came in Through the Bathroom Window” menestyi singlelistoilla. Grease Bandin hajottua Cocker jatkoi Yhdysvaltain-kiertuettaan uudella yhtyeellään Mad Dogs and Englishmen.[2]
1970-luvun alkupuolella Cocker saavutti listamenestystä myös kappaleilla ”The Letter”, ”Cry Me a River” ja ”You Are So Beautiful”. Cocker kärsi tuolloin kuitenkin päihdeongelmista, ja vuosikymmenen lopulla hänen suosionsa oli jo hiipunut.[1]
Cockerin ura lähti jälleen nousuun vuonna 1982, kun hänen Jennifer Warnesin kanssa esittämänsä elokuvakappale ”Up Where We Belong” nousi listaykköseksi ja sai Oscar-palkinnon.[1][2] Sen jälkeen Cocker saavutti lisää menestystä esittämillään elokuvakappaleilla kuten ”You Can Leave Your Hat On” (1986) ja ”When the Night Comes” (1990).[1] Cockerin albumit saavuttivat menestystä myös 2000-luvulla, ja hänen 20. studioalbuminsa Hymn for My Soul nousi brittilistan top-10:een.[2]
Cocker kuoli joulukuussa 2014 keuhkosyöpään 70 vuoden ikäisenä.[2][3]
Remove ads
Diskografia
Studioalbumit
- With a Little Help from My Friends (1969)
- Joe Cocker! (1969)
- Joe Cocker (1972)
- I Can Stand a Little Rain (1974)
- Jamaica Say You Will (1975)
- Stingray (1976)
- Luxury You Can Afford (1978)
- Sheffield Steel (1982)
- Civilized Man (1984)
- Cocker (1986)
- Unchain My Heart (1987)
- One Night of Sin (1989)
- Night Calls (1991)
- Have a Little Faith (1994)
- Organic (1996)
- Across from Midnight (1997)
- Greatest Hits (1998)
- No Ordinary World (1999)
- Respect Yourself (2002)
- Heart & Soul (2004)
- Hymn for My Soul (2007)
- Hard Knocks (2010)
- Fire It Up (2012)
Livealbumit
- Mad Dogs and Englishmen (1970; äänitetty samana vuonna)
- Live in L.A. (1976; äänitetty 1972)
- Space Captain (1976; äänitetty 1970/1972)
- Live in New York (1981; äänitetty 1980)
- Joe Cocker Live (1990; äänitetty 1989)
- Vance Arnold & The Avengers (1999; äänitetty The Esquire Clubilla, Sheffieldissä 1963)
- Standing Here - Live in Colorado (2001; äänitetty 1981. Julkaistu myös nimellä Live in America)
- The Complete Fillmore East Concerts (2006; äänitetty 1970)
- Live at Woodstock (2009; äänitetty 1969)
- Fire It Up (2013, Köln)
DVD:t
- The Best of Joe Cocker – Live (1992)
- Cry Me A River (2008)
Remove ads
Esiintymiset Suomessa
Joe Cocker esiintyi Suomessa ainakin seuraavina kertoina:[4]
- Helsingin Kulttuuritalo 17.4.1988
- Helsingin jäähalli 22.1.1992
- Oulun kauppatori 7.7.2000
- Pori Jazz 17.7.2002
- Hartwall Arena 17.9.2005
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads