Jugendweihe

Jugendweihe eli nuorisovihkimys on saksalainen uskonnoton aikuistumiskoulutus. Jugendweihe käydään 13–14-vuotiaana. Nuorisovihkimys aloitettiin 1800-luvulla.^[1] Aikuistumiskoulun suorittaneille on annettu kunniakirja ja jokin lahja.^[2] Nykyisin ennen aikuistumisjuhlaa nuoret voivat halutessaan käsitellä heille tarjottavien tilaisuuksien tai kurssin puitteissa teemoja kuten historia, kulttuuri, luovuus, lait ja kansalaisoikeudet, luonto ja tekniikka, ammatit ja työnhaku sekä elämäntavat ja ihmissuhteet.^[3] 2010-luvun puolivälissä noin 50 000 nuorta osallistui aikuistumisjuhlaan vuosittain. Suurimman osan aikuistumiskursseista järjesti Jugendweihe Deutschland -järjestö.^[4]

Nuorisovihkimys vuonna 2011.

Historia

Nuorisovihkimys vuonna 1967.

Nuorisojuhlan kulta-aikaa oli 1920-luku. Adolf Hitlerin valtaannousu kuitenkin katkaisi vapaa-ajattelijoiden perinteen.^[5] Vapaa-ajattelijoiden toiminta kiellettiin, eikä nuorisovihkimys toipunut entiselleen.^[6] Itä-Saksassa juhlia järjestettiin itsenäisenä vapaa-ajattelijoiden toimintana vuoteen 1954 saakka, jolloin kommunistinen puolue kielsi toiminnan vanhalta pohjalta ja muutti sen puolueen tavoitteita vastaavaksi. DDR:ssä Jugendweihe otti valtion tuella kristityn rippikoulun paikan nuorten yleisimpänä aikuistumiskoulutuksena. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen Jugendweihe-toiminta sai takaisin itsenäisyytensä kommunismista, mutta uskonnoton aikuistumiskoulutus oli muodostunut perinteeksi.^[3] Itäisissä osavaltioissa jopa 60–70 % nuorista osallistuu nuorisojuhlaan (Jugendfeier).

Kasvatuksellinen osuus on nuorisojuhlasta suurelta osin kadonnut.^[5] Arvostelijoiden mielestä juhlan suurin merkitys on nuorten tarpeessa saada lahjoja. Jugendweihe käyminen 14-vuotiaana on joidenkin mielestä liian aikainen ajankohta.^[1]

Saksassa on monia nuorisojuhlan järjestäjiä, joista tärkeimmät ovat Jugendweihe Deutschland e.V., Humanistische Verband Deutschland (Saksan humanistiliitto), Deutscher Freidenker-Verband (Saksan vapaa-ajattelijoiden liitto) ja Arbeiterwohlfahrt.^[7]

Humanistiliiton nuorisotyön tavoitteena on rohkaista nuoria vapauden, ihmisoikeuksien, yhteisöllisen vastuun, suvaitsevaisuuden ja väkivallattomuuden humanistisiin ihanteisiin.^[8]