Kärkölä
kunta Päijät-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kärkölä on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 102 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 259,30 km2, josta 2,62 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 15,98 asukasta/km2. Kärkölän kuntakeskus on Järvelä.
Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila.
Remove ads
Maantiede ja luonto
Kärkölässä on monta järveä, jotka laskevat kunnan läpi virtaavaan Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Teuronjokeen. Osa kunnasta on Porvoonjoen valuma-aluetta.
Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.[7]
Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita.[8] Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.
Kylät
Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala.
Remove ads
Historia
Alkuaan Kärkölän ja Kosken pitäjät kuuluivat Tennilän hallintopitäjään, joka mainitaan ainakin jo 1458. Kärkölässä sijaitsi Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Tennilän kappeli, joka mainitaan autiona 1547. Aluksi Hollolan papisto piti kappelissa jumalanpalveluksia, kunnes oma kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 1711. Kärkölä erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 4.11.1867.[9] Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja toinen vuonna 1889.[10] Kärkölän kunta perustettiin vuonna 1867.[11] 1800-luvun loppupuolella Carl Constantin Collin, joka hallitsi laajoja maa-alueita Hollolassa ja Kärkölässä, rakennutti suurellisia puistoja ja rakennusryhmiä Huovilan alueelle.[12]
Remove ads
Hallinto
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa. Vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen paikkajako on seuraava: Kärkölä-ryhmä 10 paikkaa, SDP 5 paikkaa, Keskusta 3 paikkaa, Kokoomus 3 paikkaa, Vasemmistoliitto 1 paikka ja Perussuomalaiset 1 paikka.[13]
Kärkölä-ryhmä
Kärkölä-ryhmä on syntynyt paikkakunnan suurimman työllistäjän, puunjalostusyritys Koskisen entisen toimitusjohtajan Markku Koskisen ympärille vuonna 2017, ja hän oli myös vaalien ääniharava.[14]
Pormestarimalli
Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8. tammikuuta 2018 hallintosäännön muutoksesta, jolla kunnan hallinnossa siirryttiin pormestarimalliin. Kärkölän ensimmäiseksi pormestariksi valittiin Markku Koskinen (sit. Kärkölä-ryhmä).[15]
Kärkölän kunnanvaltuusto päätti pormestarimallista luopumisesta vuoden 2024 alussa.[16] Kärkölän kunta siirtyi kunnanjohtajamalliin uuden valtuustokauden alkaessa 1. kesäkuuta 2025.[17] Kunnanjohtajan virassa toimii 10. kesäkuuta 2025 alkaen kasvatustieteiden maisteri Eija Liikamaa.[18]
Talous
Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Kärkölä on Suomen kolmanneksi teollistunein kunta Pyhännän ja Sievin jälkeen: 41,7 prosenttia kärköläläisistä on työssä teollisuudessa.[19] Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy ja Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2019 oli 87,5 prosenttia. Vuonna 2019 työssä olevasta työvoimasta alkutuotannossa työskenteli 8,0 prosenttia, jalostuksessa 42,9 prosenttia ja palveluissa 46,9 prosenttia.[20]
Remove ads
Liikenne
Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.
Järvelässä risteävät kantatie 54 ja seututie 295.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kärkölässä oli 4 508 asukasta, joista 2 954 asui taajamissa, 1 490 haja-asutusalueilla ja 64:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kärkölän taajama-aste on 66,5 %.[22] Kärkölän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[23]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Remove ads
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kärkölässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]
- Hollolan seurakunta
- Kärkölän kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Hollolan, Kuhmoisten ja Padasjoen kuntien alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kärkölän alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[25]
Kärkölä kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kärkölän kunnan nykyisellä alueella.[24]
- Kärkölän evankelis-luterilainen seurakunta (liitetty Hollolan seurakuntaan 2017 kappeliseurakuntana)
Remove ads
Palvelut
Järvelästä löytyvät kunnan peruspalvelut, kuten kunnanvirasto, Kärkölän yhtenäiskoulun toimipisteet Pormestarinkuja 1 (luokka-asteet 0-4) ja Opintie 2 (luokka-asteet 5-9),[26][27] Kärkölän kirjasto,[28] Järvelän terveysasema,[29] päiväkoti, vanhustentalo ja uimahalli. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakauppa ja erikoisliikkeet, autokorjaamot, elokuvateatteri, baarit, pankki ja matkahuolto. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä Järvelästä.
Kantatien 54 varressa sijaitsee muun muassa kahvila ja huoltoasemat. Kirkonkylässä on kirkko, lounasravintola Tähkä, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo, työväentalo, baari ja kioski. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava.
Remove ads
Liikunta ja urheilu
Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, kuntoportaat, kunto- ja liikuntapuistoja, motocrossrata, ampumarata ja ampumahiihtostadion.[30] Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teuronjoen Latu ry, Kärkölän Voimailijat, Järvelän Jäppärä, Kärkölän Kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari.
Kulttuuri
Murre
Kärkölän alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Kärkölän murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[31]
Ruokakulttuuri
Kärkölän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihapullat, imelletty perunalaatikko, piimäjuusto ja sahti sekä 1900-luvun alun pitopöytä, johon kuuluvat suolakala, salaatti ja etikkavesi, piimäjuusto olkimatolla, suolaliha, perunalaatikko ja ruislimppu.[32]
Virkistys
Kärkölän alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Kärkölän alueella sijaitsee muun muassa Huovilan puisto.[33] Kärkölän alueen luontoreittejä ovat Teuronjoen melontareitti sekä Hiidenmäen metsäpolku.[34]
Tapahtumat
Kärkölässä järjestetään 22.–31. elokuuta 2025 Suomen ensimmäiset Minitalo maalle -messut.[35]
Remove ads
Kuuluisia kärköläläisiä
- Kalle Koskinen (1891–1976), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Pekka Liljendahl (1921–2002), yritysjohtaja, maanviljelysneuvos
- Erik Gabriel Melartin (1780–1847), koulumies, Turun arkkipiispa (1833–1847), mukana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa
- Pentti Mäkelä (1919–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Kaarlo Nieminen (1915–1997), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Valo Nihtilä (1896–1973), eversti, Päämajan operatiivisen osaston päällikkö (1942-1944)
- Alli Paasikivi (1879–1960), Suomen tasavallan presidentin puoliso
- Antti Rauhamaa (s. 1952), maanviljelijä, osuustoimintavaikuttaja, maanviljelysneuvos
- Helvi Sipilä (1915–2009), virkamies, varatuomari ja ministeri[36]
- Jalo Syvähuoko (1886–1963), yritysjohtaja, rakennusneuvos
- Emil Väre (1885–1974), painin kultamitalisti
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads