Kalliokiipijä

Kalliokiipijä (Tichodroma muraria) on vuoristoissa elävä varpuslintu. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1766.

Kalliokiipijä
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Nakkelit Sittidae
Suku:	Tichodroma
Laji:	muraria
Kaksiosainen nimi
Tichodroma muraria (Linnaeus, 1766)
Kalliokiipijän levinneisyys
Alalajit
T. m. muraria T. m. nepalensis
Katso myös
Kalliokiipijä Wikispeciesissä   Kalliokiipijä Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 15–17 cm, siipien kärkiväli 30–35 cm ja paino 15–20 g. Höyhenpuku on pääosin harmaa. Siipien yläpeitinhöyhenet ovat punaisia lukuun ottamatta ruskehtavia kyynärsulkien peitinhöyheniä. Koiraan kurkku on musta, naaraan valkea. Naaraan puku on ruskehtavampi kuin koiraan. Nokka on pitkä ja kärjestään hiukan alaspäin taipunut. Linnulla on vahvat jalat, joilla se ketterästi kiipeilee jyrkillä kallioseinämillä. Lento on perhosmaisen lepattavaa. Äänet ovat korkeita vihellyksiä.

Kalliokiipijä on sukunsa ainoa laji. Siitä tunnetaan 2 alalajia, nimialalaji muraria ja itäinen nepalensis.

Esiintyminen

Kalliokiipijä asuu Euraasian vuoristoseuduilla Pyreneiltä ja Alpeilta läpi Aasian aina lähelle Kiinan itärannikkoa. Lajin kanta on elinvoimainen ja Euroopassa arvioidaan elävän 77 000–200 000 yksilöä. Laji on pääosin paikkalintu, mutta se voi talveksi siirtyä vuoriston alaosiin. Sitä ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Vuoristot, Euroopassa alle 2 500 metrin korkeudelle, Himalajalla jopa 5 000 metriin saakka.

Lisääntyminen

Muni Tichodroma muraria

Pesä on kallionhalkeamassa, joskus myös rakennuksessa, ja se on vuorattu karvoilla. Naaras munii 3–4 munaa, joita se yksin hautoo.

Ravinto

Syö hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja muita pieniä selkärangattomia.