Kansainvälinen rikostuomioistuin
pysyvä kansainvälinen tuomioistuin From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin.
ICC ei ole Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alainen, mutta toimii läheisessä yhteistyössä sen kanssa.[1]
Remove ads
Historia
Kansainvälinen rikostuomioistuin eli ICC perustettiin 17. heinäkuuta 1998 allekirjoitetulla perustamissopimuksella, Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännöllä. Perussäännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa.
Rooman perussäännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopimusvaltiot luovuttavat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta. Sopimusvaltiot sopivat myös ICC:n toiminnan rahoituksesta.
ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. Se on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.
Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jonka perusteella se voi mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen toimia vapauttaakseen tuomioistuimen toimesta tai pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltain tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan. Lakia kutsutaan tämän takia myös Haagin valloituslaiksi.[2]
Myös luonnonsurmaa on ehdotettu lisättäväksi tuomioistuimen toimivaltaan, mutta toistaiseksi ympäristörikoksista voi rangaista vain, jos ne tapahtuvat nykyisin tunnustettujen rikosnimikkeiden sisällä.[3]
Unkarin eroaminen
Unkari ilmoitti 3. huhtikuuta 2025, että maa eroaa Kansainvälisestä rikostuomioistuimestai. Pääministeri Viktor Orbánin hallitus vahvisti asian sen jälkeen, kun Israelin johtaja Benjamin Netanjahu, josta Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksen, saapui Unkariin valtiovierailulle.[4]
Orbán kutsui Netanjahun heti, kun hänen pidätysmääräyksensä annettiin marraskuussa 2024. Orbán sanoi, että päätöksellä ”ei ole vaikutusta” hänen maassaan. ICC:n tuomareiden mukaan oli ”kohtuullisia perusteita siihen”, että Netanjahu oli ”rikosoikeudellisessa vastuussa” väitetyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Israelin ja Hamasin välisen sodan aikana. Netanjahu tuomitsi Kansainvälisen rikostuomioistuimen päätöksen ”antisemitistisenä”.[4]
Rooman perussäännön sopimusvaltiot
Allekirjoittaneet ja ratifioineet valtiot
1. tammikuuta 2025 lähtien 125 valtiota on ratifioinut Rooman perussäännön tai liittynyt siihen.[5]
Allekirjoittaneet, mutta eivät ole ratifioineet
Rooman perussäännön allekirjoittaneista 137 valtiosta 29 ei ole ratifioinut.[5]
| * | =Valtiot jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne enää aio ratifioida sopimusta |
Perussäännön jättäneet valtiot
Rooman perussäännön 127 artiklan mukaan valtiot voivat vetäytyä ICC:stä. Peruuttaminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua eron ilmoituksesta ja sillä ei ole vaikutusta syytetoimiin, joka on jo aloitettu. Vuodesta 2018 alkaen neljä valtiota on ilmoittanut aikomuksestaan erota perussäännöstä,[5] vaikka kaksi kumottiin ennen sen voimaantuloa.
Perussäännön ulkopuolella olevat valtiot
Azerbaidžan
Valko-Venäjä
Bhutan
Brunei
Kiina
Kuuba
Päiväntasaajan Guinea
Etiopia
Intia
Indonesia
Irak
Kazakstan
Kiribati
Pohjois-Korea
Laos
Libanon
Libya
Malesia
Mauritania
Mikronesia
Myanmar
Nepal
Nicaragua
Niue
Pakistan
Palau
Papua-Uusi-Guinea
Qatar
Ruanda
Saudi-Arabia
Singapore
Somalia
Etelä-Sudan
Sri Lanka
Swazimaa
Togo
Tonga
Turkki
Turkmenistan
Tuvalu
Vatikaanivaltio
Vietnam
Guernsey
Jersey
Tokelau
Remove ads
Tuomarit
Tuomarien määrä on yleensä 18 ja heidät nimitetään 3-, 6- tai 9-vuotiskaudeksi.
Alla oleviin taulukoihin on listattu tuomioistuimen nykyiset[9] ja entiset[10] tuomarit.
Remove ads
Syyttäjänvirasto
Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänvirasto vastaa tutkimuksista ja syytetoimista Rooman perussäännön alaisuudessa. Virastoa johtaa pääsyyttäjä. Syyttäjä voi aloittaa tutkinnan rikoksesta saatuaan tutkintapyynnön, joka voi tulla kolmella tavalla:[17]
- Rooman perussäännön sopimusvaltio tekee tutkintapyynnön syyttäjälle
- YK:n turvallisuusneuvosto pyytää syyttäjää tutkimaan rikosta
- Syyttäjä aloittaa itse saamiensa tietojen perusteella tutkinnan
Pääsyyttäjänä on toiminut vuodesta 2003 lähtien argentiinalainen Luis Moreno-Ocampo. Vuoden 2012 kesällä Moreno-Ocampon yhdeksänvuotinen kausi päättyy ja pääsyyttäjäksi tulee gambialainen Fatou Bensouda.[18]
Tutkimukset
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 13 vuotta jäljessä. Muun muassa Putin ja Netanjahu kuuluvat listaan vuosilta 2022–2024. |
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads