Kansankulttuuri (kustantamo)

entinen suomalainen kustantamo From Wikipedia, the free encyclopedia

Kansankulttuuri (kustantamo)
Remove ads

Kansankulttuuri oli suomalainen kirjankustantamo, jonka omistivat kansandemokraattiset järjestöt ja Suomi–Neuvostoliitto-Seura. Loppuvuodesta 1944 toimintansa aloittanut kustantamo julkaisi ennen kaikkea sosialistista ja marxilaista tieto- ja kaunokirjallisuutta. Keskeisellä sijalla yhtiön kustannuspolitiikassa oli neuvostoliittolaisen kirjallisuuden tunnetuksi tekeminen.[1]

Pikafaktoja
Thumb
Kansankulttuurin ensimmäinen logo.
Remove ads

Historia

Kansankulttuuri perustettiin ensimmäisen kerran 6. lokakuuta 1940. Perustajat olivat yksityisiä henkilöitä, mutta aloitteentekijänä oli Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jolla oli vaikeuksia saada ääntään kuuluville välirauhan ilmapiirissä talvisodan jälkeen. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Kansankulttuurin yhtiöjärjestyksen marraskuussa, mutta SNS:n lakkauttaminen vaikeutti toiminnan aloittamista ja alkuvuonna 1941 monet yhtiön johtokunnan jäsenistä pidätettiin. Yhtiö ei ehtinyt aloittaa kustannustoimintaa ennen jatkosodan alkua.[1]

Kansankulttuurin toiminta alkoi uudelleen, kun äärivasemmisto vapautui vankiloista Moskovan välirauhansopimuksen jälkeen. Osake-enemmistö siirtyi tuolloin kansandemokraattisille järjestöille ja uudelle ystävyysseuralle. Yhtiö pyrki tuomaan markkinoille ensisijaisesti sieltä aiemmin puuttunutta radikaalia vasemmistolaista tutkimusta ja kirjallisuutta. Ideologinen aspekti oli mukana kaikissa Kansankulttuurin julkaisuissa. Vaikka yhtiö oli yleiskustantaja, sen tuotanto painottui ajan myötä tietokirjallisuuteen. Esimerkiksi kotimainen kaunokirjallisuus sai väistyä kannattamattomana tietokirjallisuuden tieltä.[1]

Kirjankustantamisen lisäksi Kansankulttuuri julkaisi äänilevyjä, harjoitti kirja- ja paperikauppatoimintaa sekä toi maahan kirjallisuutta ja lehtiä lähinnä Neuvostoliitosta.[1]

Kustantamo toimi Koiton talossa Helsingin Simonkadulla.

Lakkauttaminen

1980-luvulla yhtiön kannattavuus heikkeni, kun neuvostokirjallisuuden vetovoima väheni. Helsingin keskustassa sijainnut kirjakauppa lakkautettiin 1984, ja vuonna 1986 Kansankulttuurin kustannustoiminta siirrettiin Suomi–Neuvostoliitto-Seuralle, jonka SN-kirjat jatkoi Kansankulttuurin työtä.[2]

Suomen Kommunistinen Puolue päätti lopettaa tappiota tehneen Kansankulttuurin vuoden 1986 alussa. Yhtiöllä oli kolme (Helsinki, Kemi, Oulu) kirjakauppaa, jotka tekivät tappiota puoli miljoonaa markkaa vuonna 1985. Pohjois-Suomen liikkeiden tulos oli ollut tappiollinen jo pidempään. Helsinki teki nollatulosta. Oman kustannustoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta oli loppuvuosina vain noin 10 prosenttia. Lisävaikeuksia aiheutti Neuvostoliitolta tullut, myymättä jääneestä neuvostokirjallisuudesta aiheutunut, kuuden miljoonan markan lasku. Lakkautettaessa Kansankulttuurin suurimmat omistajat olivat SKP ja Yhteistyö. Yhtiöllä oli 18 työntekijää.[3]

Remove ads

Toimitusjohtajat

  • Antti Timonen 19xx–1986[3]
  • Jouko Kostia (vt.) 1986[3]

Hallituksen puheenjohtajat

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads