Karvio

Karvio on kylä pohjoisella Heinävedellä, Valtatie 23:n ja Heinäveden reitin varrella.^[1][2]

Karvion kanava ja sen ympäristö.

Karvio on Heinäveden kirkonkylän jälkeen Heinäveden toiseksi suurin taajama. Kylässä toimii luokka-asteiden 0-6 alakoulu, Karvion koulu.^[3] Valtatien vierellä on Neste-huoltoasema, päivittäistavarakauppa asiamiesposteineen, seurakuntakoti ja muutamia muita palveluja. Karvionkosken eteläpuoli on rakennettua aluetta sen pohjoispuolen ollessa rakentamatonta. Kosken länsipuolella sijaitsee Lomakeskus Karvio, jossa on mahdollista yöpyä mökeissä, caravan- tai camping-alueella sekä vierasvenesatamassa.

Kylä valittiin Mikkelin läänin vuoden kyläksi 1993.

Karvionkoski ja Karvion kanava

Heinäveden reitti laivaväylineen kulkee Karvion kohdalla Karvionkoskena, joka yhdistää Varisveden Kermajärveen.^[1] Koski kuuluu luokkaan 2 ja sen korkeus on 1,21 metriä. Se ja Kermankoski ovat Heinäveden reitin suosituimmat kalastuskosket. Karvionkoskeen istutetaan kalaa syksyisin ja se on oivallinen myös melontaan. Kosken yli kulkee 11 metriä korkea betonirakenteinen silta. Karvionkosken kiertää itäpuolelta vesiliikenteen mahdollistava Karvion kanava, joka on Heinäveden reitin vanhin kanava, rakennettu 1895–1896.^[1] Kanavassa on yksi sulku ja sitä ympäröi rakennusajan tyylin mukaisesti kaunis kanavapuisto. Kanavan äärellä on kanavanvartiotorni, joka ei kuitenkaan enää ole säännöllisessä käytössä. Kanava on automatisoitu ja on itsepalvelukäyttöinen.

Kuvia

• 
  Karvion kanava
• 
  Karvionkoski
• 
  Karvion koulu.
• 
  Neste Karvionkanava.

Tunnettuja karviolaisia ja Karviossa vaikuttaneita

• Pekka Sivonen, Digian hallituksen puheenjohtaja
• Henrik Gustaf Kyander (1811–1867), maanviljelysneuvos, Karvion kartanon omistaja
• Olli Kymäläinen (1790–1855), kansanrunoilija