Kesämaa (albumi)

Pekka Strengin musiikkialbumi vuodelta 1972 From Wikipedia, the free encyclopedia

Kesämaa (albumi)
Remove ads

Kesämaa on Pekka Strengin toinen ja viimeiseksi jäänyt studioalbumi, joka julkaistiin joulukuussa 1972.[1] Siinä, missä Strengin edellisen Magneettimiehen kuolema -albumin taustalla oli soittanut Tasavallan Presidentti -yhtye, niin myös tämä albumi sai taustalleen Suomen kevyen musiikin eturivin muusikoita.

Pikafaktoja Kesämaa Pekka Streng, Studioalbumin tiedot ...

Albumi julkaistiin joulukuussa 1972 vinyylilevynä ja C-kasettina Love Recordsin toimesta. 1970-luvulla julkaistiin myös ensimmäinen uusintapainos vinyylinä, jonka tarkka julkaisuvuosi ei ole tiedossa. Albumista julkaistiin uudet vinyylipainokset vuosina 1981 ja 1987. Vuonna 2003 albumi julkaistiin ensimmäistä kertaa CD-levynä remasteroituna painoksena. Helmikuussa 2011 julkaistiin uusi vinyylipainos Love Records -levymerkillä. 7. helmikuuta 2020 Atte Blomin Ainoa Productions Oy julkaisi albumista jälleen uuden vinyylipainoksen numeroituna 300 kappaleen rajoitettuna painoksena. 18. kesäkuuta 2021 Levykauppa Äx julkaisi omalla levymerkillään albumista rajoitetun C-kasettipainoksen.[3]

Remove ads

Kappaleet

Kaikki kappaleet säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Pekka Streng, ellei toisin mainita.

A-puoli

  1. Mimosaneito 1.15 (sov. Hasse Walli)
  2. Kaukana 2.29 (instrumentaali, sov. Pekka Streng ja Hasse Walli)
  3. ...ja Tuittu ruusut sai 1.00 (san. Tove Jansson, suom. san. Kirsi Kunnas)
  4. Perhonen 2.16 (alkup. tsekkiläinen lastenruno, suom. san. Eeva-Liisa Manner, sov. Hasse Walli)
  5. Auringon lapsi 2.21
  6. Kanttorinpoika Max 4.00
  7. Katsele yössä 2.43

B-puoli

  1. Matkalaulu 4.32 (sov. Pekka Streng ja Hasse Walli)
  2. Roope Hattu 2.21
  3. Annabella 1.49
  4. Serenadi 1.05
  5. Puutarhassa 3.25 (sov. Hasse Walli)
  6. Mutta minä lähden / Paperilunta* 1.20 (san. Semjon Kirsanov, suom. san. Markku Lahtela)[1]

(*) Kappaletta "Paperilunta" ei mainita LP-levyn kannessa tai etiketissä. Kasetilla kappale on vaihtanut paikkaa "...ja Tuittu ruusut sai" -kappaleen kanssa, ja on mainittu nimeltä. CD-painoksissa kappale on samalla raidalla "Mutta minä lähden" -kappaleen kanssa, eikä sitä mainita erikseen.

Vuoden 2003 painos

  1. Mimosaneito 1.28 (demo)
  2. Perhonen 0.57 (demo)
  3. ...ja Tuittu ruusut sai 1.16 (demo)
  4. Mutta minä lähden 3.40 (demo)
Remove ads

Kokoonpano

  • Pekka Streng – laulu, akustinen kitara ja marakassit (2–7, 9–13)
  • Hasse Walli – akustinen kitara (1, 3–5, 12) ja syntetisaattori (1, 9)
  • Tommy Knif – sähkö- ja akustinen kitara (8–9)
  • Olli Ahvenlahti – piano, sähköpiano, urut, harmoni ja celesta (1–4, 6, 8–12)
  • Markku Lievonen – basso ja celesta (1–4, 6, 8–12)
  • Ari Valtonen – rummut ja bongo (1–4, 6, 8–12)
  • Pekka Pöyry – huilu (3, 5, 10)
  • Eero Koivistoinen – sopraanosaksofoni ja sopranino (5, 7–8)
  • Jukka Ruohomäki – syntetisaattori (1, 9)[1]

Tuotanto

  • Pekka Streng – tuotantoryhmä
  • Hasse Walli – tuotantoryhmä
  • Måns Groundstroem – tuotantoryhmä
  • Atte Blom – tuotantoryhmä
  • Erkki Hyvönen – äänitys (Finnvox-studiot)
  • Kari Tamminen – äänitys (Finnvox-studiot)
  • Joonia Streng – vuoden 2003 CD-painoksen tuotantoryhmä ja bookletin valokuvat (Joonia Strengin arkistot)
  • Lasse Streng – vuoden 2003 CD-painoksen tuotantoryhmä
  • Suonna Kononen – vuoden 2003 CD-painoksen tuotantoryhmä ja bookletin tekstit (Joensuussa lokakuussa 2002)
  • Sonja Streng – etukansikuva
  • Jukka Vatanen – (takakannen väri-)valokuva
  • Pauli Saastamoinen – vuoden 2003 CD-painoksen uudelleenmasterointi (maaliskuu 2003 / Finnvox)[4]
Remove ads

Arvostelut

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads