Kitumaa

Kitumaa on puuta tuotettaessa käytettävä tai käytettävissä oleva maa, jossa tuotto on heikkoa mutta ei olematonta.

Kallioista kitumaata Västerbottenissa.

Kitumaa tuottaa heikosti, joten sen merkitys metsätalouden kannalta on vähäinen^[1]. Kitumaata voivat olla esimerkiksi vahäpuustoiset ja väliaikaisesti puuttomat alueet (tuhoalueet, uudistusalat, taimikot)^[1], hietikot^[2], laki- tai tunturimaat^[2], turve- tai kalliomaat^[2] sekä kiviperäiset maat^[2]. Varsinaiset metsämaat ovat kitumaata parempia.^[2]

Määritelmät

Tilastokeskus määrittelee kitumaaksi "puun tuottamiseen käytettävää tai käytettävissä olevaa maata, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä on 0,10-0,99 m³/ha kuorineen." Kitumaaksi määritellään myös tietyt muussa käytössä olevat maat, joilla tuotto olisi vastaava, mutta ei tiealueita eikä taimitarhoja.^[1]

Facta 2001 määrittelee kitumaan vuosikasvuksi keskimäärin vähintään 0,1 m³/ha, mutta ei enempää kuin 0,9–1,0 m³/ha (kuori mukaan luettuna)^[2].

Katso myös

• Maatalousmaa
• Metsätalousmaa
• Metsämaa
• Joutomaa