Klaus Järvinen

Klaus Untamo Järvinen (24. joulukuuta 1936 Pohjois-Pirkkala [nyk. Nokia]^[1] – 17. tammikuuta 2020 Helsinki^[2]) oli suomalainen musiikkipedagogi,^[3] musiikkineuvos^[4] sekä Oulunkylän Pop- & jazz-opiston ja Ogeli Big Bandin perustaja.^[5]

Tämä artikkeli käsittelee musiikkineuvosta. Samannimisestä lääkäristä kertoo artikkeli Klaus Järvinen (lääkäri).

Klaus Järvinen Taiteiden yönä Helsingissä elokuussa 2011.

Tausta

Järvinen pääsi 11-vuotiaana silloisessa asuinpaikassaan Lappeenrannassa soitto-oppilaaksi paikallisen työväenyhdistyksen soittokuntaan, jota johti Toivo Pyörre. 1950-luvulla hän keikkaili jazz- ja tanssiyhtyeiden jäsenenä muun muassa Pekka Kaarnan yhtyeessä. Muutettuaan Helsinkiin 1960-luvun alussa^[6] Järvinen opiskeli Sibelius-Akatemiassa klarinetinsoittoa ja suoritti yleisen osaston (1965) ja koulumusiikkiosaston (1966) tutkinnot. Hän oli rock- ja jazzmusiikin opetuksen käynnistäjä koulujen musiikinopetuksessa 1960-luvulta alkaen.^[3]

Ura

Järvinen perusti vaimonsa Seija Järvisen kanssa vuonna 1972 kevyen musiikin oppilaitoksen, Oulunkylän Pop & Jazzopiston, joka nykyisin tunnetaan nimellä Helsingin Pop & Jazz Konservatorio. Oppilaitos oli Pohjoismaissa alansa ensimmäinen.^[3] Järvinen toimi konservatorion rehtorina vuosina 1971–1999.

Julkisuudessa Järvinen tuli tunnetuksi erityisesti MTV:n Levyraati-ohjelman pitkäaikaisena vakiojäsenenä 1976–1989.^[3] Ohjelman silloinen juontaja Jaakko Jahnukainen kutsui Järvisen mukaan asiantuntijajäseneksi. Järvinen on myöhemmin muistellut saaneensa antamistaan arvioista ajoittain hyvin kiukkuista palautetta muusikoilta ja ohjelman katsojilta, mutta korostanut pystyneensä Levyraadin avulla tähdentämään päättäjille musiikkikoulutuksen merkitystä.^[7]

Levyraadin jäsenenä Järvinen on muistettu usein melko purevista arvosteluista. Eräässä lähetyksessä Järvinen arvioi Juice Leskisen tekevän hyviä sanoituksia, mutta olevan jokseenkin laulutaidoton. Järvinen ei oman kertomansa mukaan saanut tätä arviotaan Leskiseltä koskaan anteeksi. Toisen kerran Järvinen joutui kesäpaikkakunnallaan Mäntyharjulla pakenemaan nuorisojoukkoa, joka uhkasi antaa hänelle selkäsaunan sen vuoksi, että paikkakunnalta kotoisin olleen Kake Randelinin eräs kappale oli saanut Levyraadissa Järviseltä huonon arvion.^[7]

Perhe

Klaus Järvisellä on yksi tytär. Järvinen avioitui Seija Järvisen (ent. Saarikko) kanssa vuonna 1970. Seija Järvisellä on aikaisemmasta avioliitostaan kaksi tytärtä ja kaksi poikaa.^[6]

Palkintoja ja tunnustuksia

• Säveltaiteen valtionpalkinto 1986^[2]
• Vuoden uusmaalainen 1986^[3]
• Musiikkineuvoksen arvonimi 2000^[8]
• Valtion taidepalkinto 2000^[8]