Koatit

Koatit eli nenäkarhut (Nasua) ovat Keski- ja Väli-Amerikassa eläviä puolikarhuja. Niiden sukuun kuuluu kaksi tai kolme eri lajia. Useimmat lähteet mainitsevat kaksi lajia^[1]: punakoati eli koati^[2] eli punanenäkarhu (Nasua nasua) ja valkokuonokoati^[3] eli valkonenäkoati tai valkonenäkarhu (Nasua narica). Toisinaan myös valkokuonokoatin alalaji cozumelinkoati eli cozumelinnenäkarhu (Nasua narica nelsoni) luetaan omaksi lajikseen Nasua nelsoni. Neljäs koati-niminen laji, andienkoati^[4] eli vuorikoati (Nasuella olivacea), ei kuulu varsinaisten koatien sukuun, mutta on niille sukua.^[5]

Koatit eli nenäkarhut
Valkonenäkoati (Nasua narica)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Petoeläimet Carnivora
Alalahko:	Caniformia[1]
Heimo:	Puolikarhut Procyonidae
Suku:	Koatit Nasua Storr, 1780
Lajit [1]
Valkonenäkoati (Nasua narica) Punakoati eli koati (Nasua nasua)
Katso myös
Koatit Wikispeciesissä   Koatit Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Valkokuonokoateja elää esimerkiksi Nicaraguassa. Koateilla on paksu, raidallinen häntä, joka toimii kiipeillessä mainiona tasapainokeppinä. Niillä on nimensä mukaisesti pitkä kuono.

Elintavat

Koatit käyttävät ravintonaan pääasiassa selkärangattomia, mutta ne syövät myös liskoja, sammakoita ja pieniä jyrsijöitä. Koatit saattavat joutua puuman tai jaguaarin syötäväksi. Tuntiessaan itsensä uhatuksi, koatit kiipeävät nopeasti puuhun. Urokset ovat erakkoja ja kuljeskelevat yksinään. Niitä kutsutaankin monin paikoin nimellä andasolos tai solitarios tai guaranin kielellä coatimundi eli yksinäinen koati. Naaraat elävät keskenään laumassa, jossa on noin 20–40 yksilöä. Kukin naaras synnyttää kolmesta kuuteen poikasta. Koatit ovat sukukypsiä noin 2-vuotiaina.