Kollegio

ryhmä, joka tekee hallinnolliset päätökset yhdessä From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Kollegio (lat. collē'gium, virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.

Kollegisessa virastossa sen jäsenet saavat ottaa osaa ratkaisujen tekemiseen, ja jos ilmenee erimielisyyttä, tehdään päätös äänestämällä. Tällaisen viraston vastakohta on päällikkövirasto eli toimistovirasto, jossa päällikkö yksinään tekee ratkaisut.

Kolleginen hallintotapa syntyi Ranskassa, josta se levisi muihin Euroopan maihin. Venäjän vallan alaisessa Suomessa senaatti toimi kollegiona, mutta senaatin talousosaston toimituskunnat olivat päällikkövirastoja. Nykyisin valtioneuvosto on kollegio, mutta ministeriöissä ratkaisun tekee päällikkö.

Remove ads

Yliopistokollegio

Kollegio on yliopistollinen hallintoelin. Yliopistolain (2009) mukaan yliopistokollegio muiden muassa:

  • valitsee kanslerin (kanslereita ei ole kaikissa yliopistoissa)
  • päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta
  • valitsee yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen
  • vahvistaa yliopistoyhteisön eri ryhmiä edustavien henkilöiden valinnat hallituksen jäseniksi
  • valitsee yliopiston tilintarkastajat
  • vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille[1]

Helsingin yliopiston yliopistokollegiossa on 48 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet: professoreilla 16 jäsentä ja varajäsentä, yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöllä sekä muulla henkilöstöllä 16 jäsentä ja varajäsentä ja opiskelijoilla 16 jäsentä ja varajäsentä.[2]

Remove ads

Ruotsin kollegiot

Ruotsissa kollegioita perustettiin 1600-luvulla otettaessa käyttöön keskitetty hallintojärjestelmä.

Katso myös

Lähteet

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads