Koskipuisto

Koskipuisto on Tampereella, Kyttälän kaupunginosassa, Tammerkosken itärannalla sijaitseva puistoalue. Koskipuistoa vastapäätä Tammerkosken länsirannalla on Kirjastonpuisto – joka tosin käsitetään toisinaan myös osaksi Koskipuiston kokonaisuutta.^[2][3] Tammerkoski rantoineen on yksi Suomen kansallismaisemista.

Tämä artikkeli käsittelee Tampereen Koskipuistoa. Kotkan Koskipuistosta on eri artikkeli.

Koskipuistossa kasvaa useita vanhoja puita. Kuvassa oikealla erottuvat lehvästöltään harmahtavina 1900-luvun alussa istutetut hopeasalavat, puiston vanhimmat puut.^[1]

Teekkariperinteeseen kuuluu TTY:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa vappupäivänä. Tapahtumapaikkana on Koskipuisto.

Ranta merkittiin puistoalueeksi jo kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen Kyttälälle vuonna 1886 laatimassa ensimmäisessä asemakaavassa. Puistoa alettiin rakentaa 1890-luvun lopulla samaan aikaan Kyttälän uudisrakentamisen kanssa, ja se valmistui vuosisadan vaihteessa. Puistoalue ulottui myös Hämeenkadun eteläpuolelle, mutta Hatanpään valtatien ja uuden Hämeensillan rakentaminen 1920–1930-luvuilla supistivat eteläosaa merkittävästi. Nykyään Hämeenkadun eteläpuolinen viheralue tunnetaan Verkatehtaanpuistona.^[3]

1930-luvulla Koskipuisto uudistui ja laajeni, kun Tammerkoskeen rakennettiin uusi sähkölaitos ja samalla uomaa kavennettiin. Koskelta vapautuneelle alalle rakennettiin muun muassa aiempaa leveämpi rantapromenadi. Vanha rantapenkere sijaitsi likimain puiston nykyisen keskikäytävän paikkeilla.^[4]

Vuonna 1971 paljastettiin puistoon pystytetty Aimo Tukiaisen veistos Virvatulet, joka on omistettu suomalaisille sotilaille.^[3] Ennen Tukiaisen veistosta samalla paikalla oli Yrjö Liipolan patsas Paimenpoika (1947), joka siirrettiin Verkatehtaanpuistoon.^[5]

1990-luvun alulla puiston leikkialue peruskorjattiin ja nimettiin Pikku Kakkosen leikkipuistoksi.