Kreikan merivoimat

Kreikan merivoimat (Kreikan (sota)laivasto; kreik. Πολεμικό Ναυτικό (ΠΝ), Polemikó Naftikó (PN)) on Kreikan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Kreikan meripuolustuksesta. Maan ollessa kuningaskunta vuosina 1833–1924 ja 1935–1973 laivasto tunnettiin nimellä (Kreikan) kuninkaalliset merivoimat (kath.kreik. Βασιλικόν Ναυτικόν (BN), Vasilikón Naftikón (VN)).

Kreikan merivoimat Πολεμικό Ναυτικό
Tunnus
Valtio	Kreikka
Puolustushaarat	merivoimat
Rooli	puolustushaara
Osa joukkoa	Kreikan asevoimat
Koko	30 000 henkeä
Kalusto	99 alusta, mukaan lukien 13 fregattia ja 11 sukellusvenettä[1] 27 ilma-alusta
Motto	Μέγα το της θαλάσσης κράτος Méga to tis thalássis krátos (”Suurenmoista on hallita merta”)[2]
Infobox OK

Merivoimien vahvuus on noin 30 000 henkeä, ja sen käytössä on 99 alusta, mukaan lukien 13 fregattia ja 11 sukellusvenettä.^[1] Merivoimat on yksi Kreikan kolmesta puolustushaarasta Kreikan maavoimien ja ilmavoimien ohella.

Historia

Antiikista itsenäisen Kreikan merivoimiin

Kreikan merivoimat juontaa historiansa mielellään antiikin Kreikkaan, jossa erityisesti Ateena tunnettiin merimahtina 400-luvulla eaa. Antiikin kreikkalaiset laivastot tunnettiin trieereistä eli kolmisouduista. Tunnetuimpia meritaisteluita on persialaissotiin kuulunut Salamiin taistelu vuonna 480 eaa. Rooman valtakunta peri monia kreikkalaisia käytänteitä. Sen perillisessä Bysantin valtakunnassa laivasto tunnetaan niin kutsutun kreikkalaisen tulen käytöstä.^[3]

Nykyinen Kreikan merivoimat syntyi maavoimien tavoin Kreikan vapaussodan alettua vuonna 1821. Kreikkalaisten kapinallisten laivoilla oli merkittävä osa osmanivallan vastaisessa kansannousussa ja vapaussodan taisteluissa, joista merkittävimpiä oli Navarinon meritaistelu vuonna 1827.^[3] Monet varakkaat kreikkalaiset laivanvarustajat antoivat laivansa vapaustaistelun käyttöön.

Vertaileva piirros Osmanien valtakunnan ja Kreikan laivastoista Éllin taistelussa ensimmäisessä Balkanin sodassa vuonna 1912.

Virallisesti merivoimat perustettiin vapaussodan aikaisesta laivastosta vuonna 1828. Itsenäistyneen Kreikan laivaston keskuksena toimi aluksi Póros, joka on edelleenkin laivaston koulutuspaikkoja. Laivasto sai ensimmäiset höyrylaivansa vuonna 1855. Laivastoa alettiin kehittää enemmän 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla sen epäonnistuttua Kreetan kansannousun tukemisessa vuonna 1866. Nykyaikaisia sotalaivoja hankittiin ennen kaikkea Britanniasta ja Ranskasta, ja laivaston toiminta järjestettiin pitkälti brittiläisen esikuvan mukaan. Vuonna 1878 laivaston päätukikohta siirrettiin Pórokselta Salamiihin.^[3]

1900- ja 2000-luku

Kreikan merivoimat sai ensimmäiset sukellusveneensä vuonna 1912. Ensimmäisessä ja toisessa Balkanin sodassa 1912–1913 laivasto oli keskeisessä osassa Pohjoisen Egean saarten saamisessa Kreikalle. Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 laivasto osallistui operaatioihin ympärysvaltojen puolella.^[3] Suuren osan vuosisadan alkupuolta laivaston lippulaivana toimi nykyisin museoitu risteilijä Geórgios Avérof.

Risteilijä Geórgios Avérof toisessa maailmansodassa vuonna 1942.

Toinen maailmansota alkoi Kreikan osalta italialaisen sukellusveneen upotettua kreikkalaisen risteilijä Éllin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlilla Tínoksen satamassa 15. elokuuta 1940. Kreikkalaiset pyrkivät viivyttämään vihollista, kunnes Ison-Britannian laivasto ehti alueelle. Laivasto tuki myös Kreikan armeijan puolustautumista Albanian ja Epeiroksen suunnalla. Saksan aloitettua hyökkäyksensä Kreikkaan vuonna 1941 laivasto vetäytyi vaiheittain ensin Kreetalle ja sitten brittivallan alla olleen Egyptin Aleksandriaan. Siellä jäljellä ollut laivasto ryhmitettiin uudestaan, ja se toimi sodassa liittoutuneiden puolella osana Ison-Britannian laivastoa. Laivasto sai Britanniasta myös uusia aluksia. Kreikkalaiset sukellusveneet kuljettivat salaa kommandojoukkoja Kreikan mantereelle.^[3]

Sodan jälkeen Kreikan merivoimat sai käytettyjä aluksia erityisesti Yhdysvalloista.^[3] Kreikan liityttyä puolustusliitto Natoon vuonna 1952 laivasto organisoitiin toimimaan tarvittaessa sen puolustuksen osana. Kreikan sotilasjuntan kaudella 1967–1974 laivasto kapinoi diktatuuria vastaan näkyvästi useaan otteeseen. Vastarinnan symboliksi nousi risteilijä Vélos, joka loikkasi Italiaan Nato-harjoitusten aikaan vuonna 1973.^[3]

1980-luvulta lähtien laivastoa on kehitetty paitsi Naton myös EU-jäsenyyden viitekehyksessä. Vuosina 1990–1991 laivasto osallistui Persianlahden sotaan. Se on osallistunut myös rauhanturvaoperaatioihin. Nykyisin laivasto ilmoittaa tavoitteekseen Kreikan merirajojen suojaamisen, kauppamerenkulun turvaamisen sekä turvallisuuden tunteen lisäämisen Kreikan saaristossa. Se tekee myös yhteistyötä Kreikan rannikkovartioston kanssa laittoman maahantulon ja huumeiden salakuljetuksen ehkäisyssä.^[3]

Organisaatio

Pääartikkeli: Luettelo Kreikan merivoimien yksiköistä

Egeanmeri

Joonianmeri

P-Kreikka

Salamis

Kreeta

Kreikan merivoimien tärkeimmät tukikohdat. Merkintöjen selitys:
= laivastotukikohta, = laivasto-osasto

Salamiin laivastotukikohtaa vuonna 1979.

Merivoimien koulutuskeskus Póroksella.

Kreikan merivoimien organisaatio koostuu merivoimien esikunnasta, jonka alaisuudessa ovat laivasto sekä logistiikka- ja koulutusorganisaatiot. Näiden lisäksi merivoimiin kuuluvat laivastoakatatemia ja tukikohdat sekä erilaisia erillisorganisaatioita. Tärkeimmät ylimmän tason joukko-osastot ja muut yksiköt (vuonna 2019) on lueteltu alla. Yksityiskohtaisempi luettelo, katso: Luettelo Kreikan merivoimien yksiköistä.^[4]

Komentaja ja yleisesikunta

• Merivoimien yleisesikunta (Γενικό Επιτελείο Ναυτικού, ΓΕΝ)
  • Merivoimien yleisesikunnan komentaja (Αρχηγός ΓΕΝ, Α/ΓΕΝ)
  • Merivoimien yleisesikunnan varakomentaja (Υπαρχηγός ΓΕΝ)
  • Merivoimien ylempi neuvosto (Ανώτατο Ναυτικό Συμβούλιο, ΑΝΣ)

Laivasto

• Laivastoesikunta (Αρχηγείο Στόλου, ΑΣ), mm.:
  • Laivaston komentaja (Αρχηγός Στόλου)
  • Laivaston varakomentaja (Υπαρχηγός Στόλου)
  • Fregattihallinto (Διοίκηση Φρεγατών, Δ/ΦΓ) (Salamis)
  • Valvontalaivahallinto (Διοίκηση Πλοίων Επιτήρησης, ΔΠΕ) (Salamis)
  • Nopeiden alusten hallinto (Διοίκηση Ταχέων Σκαφών, ΔΤΣ)
  • Miinasodankäynnin hallinto (Διοίκηση Ναρκοπολέμου, ΔΝΑΡ)
  • Amfibiojoukkojen hallinto (Διοίκηση Αμφιβίων Δυνάμεων, ΔΑΔ)
  • Sukellusvenehallinto (Διοίκηση Υποβρυχίων, ΔΥ)
  • Laivasto-osastot
    • Egeanmeren laivasto-osasto (Ναυτική Διοίκηση Αιγαίου, ΝΔΑ) (Pireus)
    • Joonianmeren laivasto-osasto (Ναυτική Διοίκηση Ιονίου, ΝΔΙ) (Patras)
    • Pohjois-Kreikan laivasto-osasto (Ναυτική Διοίκηση Βορείου Ελλάδος, ΝΔΒΕ) (Thessaloniki)
  • Laivaston ilmavoimat (Διοίκηση Αεροπορίας Ναυτικού, ΔΑΝ)^[5]

Logistiikkaorganisaatio

• Merivoimien logistiikkahallinto (Διοίκηση Διοικητικής Μέριμνας Ναυτικού, ΔΔΜΝ), mm.:
  • Kreetan laivastotukikohta (Ναύσταθμος Κρήτης, ΝΚ) (Soúda)
  • Salamiin laivastotukikohta (Ναύσταθμος Σαλαμίνας, ΝΣ) (Salamis)

Koulutusorganisaatio

• Merenkulkukoulutuksen hallinto (Διοίκηση Ναυτικής Εκπαίδευσης, ΔΝΕ), mm.:
  • Laivaston kanta-aliupseerikoulu (Σχολή Μονίμων Υπαξιωματικών Ναυτικού, ΣΜΥΝ)
  • Laivaston sotakoulu (Ναυτική Σχολή Πολέμου, ΝΣΠ)

Sotilasarvot

Kreikan merivoimien sotilasarvot (ja niitä Suomessa vastaavat lähimmät sotilasarvot) ovat:

Upseerit (kantahenkilökunta)

NATO-koodi	OF-9	OF-8	OF-7	OF-6	OF-5	OF-4	OF-3	OF-2	OF-1		OF-D
Arvo- merkki
Arvo	Návarchos (Ναύαρχος)	Anti­návarchos (Αντι­ναύαρχος)	Ypo­návarchos (Υπο­ναύαρχος)	Archi­ploíarchos (Αρχι­πλοίαρχος)	Ploíarchos (Πλοίαρχος)	Anti­ploíarchos (Αντι­πλοίαρχος)	Plotárchis (Πλωτάρχης)	Ypo­ploíarchos (Υπο­πλοίαρχος)	Anthypo- ploíarchos (Ανθυπο- πλοίαρχος)	Simaio­fóros (Σημαιο­φόρος)	Simaio­fóros Epíkouros Axio­matikós (Σημαιο­φόρος Επίκουρος Αξιω­ματικός)
Vastaava arvo	amiraali	vara-amiraali	kontra-amiraali	lippueamiraali	kommodori	komentaja	komentaja- kapteeni	kapteeni- luutnantti	luutnantti	aliluutnantti	upseeri- kokelas

Aliupseerit ja miehistö (värvätyt ja asevelvolliset)

NATO-koodi	OR-9	OR-8		OR-7		OR-6				OR-4		OR-1
Arvo- merkki
Arvo	Anthyp- aspistís (Ανθυπ- ασπιστής)	Archi­kelefstís (Smyn) (Αρχι­κελευστής (ΣΜΥΝ))	Archi­kelefstís (Epop-Emth) (Αρχι­κελευστής (ΕΠΟΠ-ΕΜΘ))	Epi­kelefstís (Smyn) (Επι­κελευστής (ΣΜΥΝ))	Epi­kelefstís (Epop-Emth) (Επι­κελευστής (ΕΠΟΠ-ΕΜΘ))	Kelefstís (Smyn) (Κελευστής (ΣΜΥΝ))	Kelefstís (Emth) (Κελευστής (ΕΜΘ))	Kelefstís (Epop) (Κελευστής (ΕΠΟΠ))	Kelefstís (Κελευστής)	Díopos (Epop) (Δίοπος (ΕΠΟΠ))	Díopos (Δίοπος)	Náftis (Epop) (Ναύτης (ΕΠΟΠ))	Náftis (Ναύτης)
Vastaava arvo	sotilas- mestari	ylipursimies		pursimies		ylikersantti		kersantti		upseeri- oppilas	ali- kersantti	aliupseeri- oppilas	matruusi

Kalusto

Pääartikkeli: Kreikan laivaston alukset

Merivoimien käytössä on 99 alusta, joista fregatteja on 13 ja sukellusveneitä 11.^[1]

• 
  Fregatti F/G Psará (F 454).
• 
  Fregatti F/G Nikifóros Fokás (F 466) ja Yhdysvaltain laivaston ohjushävittäjä USS Winston S. Churchill (DDG 81).
• 
  Tykkivene K/F Aíttitos (P 268) Kosilla.
• 
  Ohjusvene TPK Bléssas (P 21).
• 
  Ohjusvene TPK Roussén (P 67) Pireuksessa.
• 
  Sukellusvene Y/V Protéfs (S 113) (etualalla) Naton harjoituksissa Sisilian edustalla.
• 
  Sukellusvene Y/V Papanikolís (S 120) telakalla Kielissä.
• 
  Maihinnousulaiva Α/G Chíos (L 173) Faleroninlahdella.
• 
  Huoltolaiva PGY Promithéfs (A 374) Faleroninlahdella.
• 
  Majakanhuoltolaiva PFA Karavógiannos (A 479) Pireuksessa.
• 
  Henkilökuljetusalus PMP Pándrosos (A 420) Pireuksessa.
• 
  Hydrografinen alus Y/G-OK Naftílos (A 478) Sýroksella.
• 
  Kreikan merivoimien S70B Aegean Hawk -helikopteri.

Liput

• 
  Kuninkaallisten merivoimien lippu (1833–1858).
• 
  Kuninkaallisten merivoimien lippu (1863–1924 ja 1935–1970).
• 
  Nykyinen merivoimien lippu eli Kreikan lippu.
• 
  Kuninkaallisten merivoimien rainelippu (1935).
• 
  Merivoimien rainelippu.
• 
  Puolustusministerin lippu.
• 
  Neljän tähden amiraalin lippu.
• 
  Vanhemman upseerin lippuviiri.
• 
  Merivoimien viiri.