Ksoites

Ksoites (m.kreik. Ξοΐτης νομός, Ksoïtēs nomos),^[1] egyptiläisittäin Khasuu (egypt. 𓈦, Ḫꜣsww),^[2] oli muinaisen Egyptin nomos eli maakunta tai hallintopiiri. Se sijaitsi Ala-Egyptissä ja oli numeroltaan kyseisen alueen kuudes nomos.^{[3][4][5][6][7][8][9]}

Ksoites
Ξοΐτης 𓈦
Nomoksen sijainti.
Sijainti
Ksoites
Koordinaatit	31°15′0″N, 30°45′0″E
Valtio	Egypti
Historia
Tyyppi	nomos
Ajanjakso	muinainen Egypti kreikkalainen ja roomalainen Egypti
Valtakunta	muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta
Alue	Ala-Egypti
Numero	6. (L06)
Pääkaupunki	Ksois
Aiheesta muualla
Ksoites Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Nomoksen alkuperäisen egyptinkielisen nimen suomennos on ”Vuorihärkä”. Nimestä esiintyy tutkimuksessa lukuisia erilaisia lukutapoja ja translitteraatioita, jo mainitun lisäksi myös muun muassa Khasu'u, Khasu'wu, Khaset ja Kaset.^{[3][4][5][6][7]} Kreikankielisenä nimenä esiintyy joskus myös Kabasites (Καβασίτης νομός, Kabasitēs nomos).^[10] Tutkimuksessa nomokseen viitataan usein tunnuksella L06.^[1][10]

Maantiede

Ksoiteen nomos oli yksi Ala-Egyptin kahdestakymmenestä nomoksesta, ja se oli numeronsa mukaisesti alueen kuudes nomos. Nomos sijaitsi Niilin suiston keskiosissa Niilin Bolbitinos- ja Sebennytikos-suuhaarojen välissä. Sen länsipuolella sijaitsi Saiteen nomos (L05), itäpuolella Sebennyteen nomos (L12), ja Busiriteen nomokset (L09).

Nomoksen pääkaupunki (mētropolis) oli Ksois eli egyptiläisittäin Khasuu (nyk. Sakha).^[6] Sen muihin kaupunkeihin lukeutuvat muun muassa Gynaikopolis^[6] sekä Buto eli alun perin erilliset Pe ja Dep (nyk. Tell el-Farain).^[8][11]

Historia

Ksoiteen nomos oli olemassa egyptiläisellä nimellään Egyptin faaraodynastioiden kaudella. Kreikkalaisen nimensä se sai hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana, jolloin se nimettiin tuolloisen pääkaupunkinsa mukaan. Nimi oli käytössä Egyptin kreikkalais-roomalaisena aikana. Nomoksissa tapahtui tuolloin kuitenkin paljon muutoksia, ja siksi nomoksella esiintyy useita nimiä, tai siitä erotettiin uusia nomoksia, joihin nimet viittaavat. Tutkimuksessa nomoksesta käytetään usein tunnusta L06, jolla siihen voidaan viitata nimenmuutoksista riippumatta.

Nomoksen pääjumalia olivat Ra Ksoisissa ja Wadjet Butossa.^[8] Faarao Senusret I:n niin kutsutussa Valkoisessa kappelissa nomoksen kohta on epäselvä, joten sen jumala ei selviä.^[8]