Kuopion Palloseura

Kuopion Palloseura eli KuPS on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden seitsemästi, Suomen Cupin viidesti ja Liigacupin kerran^[2]. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat.

Tämä artikkeli käsittelee Kuopion Palloseuran miesten edustusjoukkuetta. Naisten joukkueesta katso Kuopion Palloseura (naiset).

Kuopion Palloseura
Koko nimi	Kuopion Palloseura
Lempinimet	Keltamusta, Kanarialinnut
Perustettu	16. maaliskuuta 1923
Kaupunki	Kuopio
Kenttä	Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti	4 778
Sarja	Veikkausliiga
Sarjataso	1.
Värit	keltainen, musta
Toimitusjohtaja	Tomi Erola[1]
Puheenjohtaja	Vesa Kauppila[1]
Päävalmentaja	Jarkko Wiss
Kapteeni	Petteri Pennanen
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa	1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019, 2024
Hopeaa	1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
Pronssia	1953, 2018, 2020
Suomen Cup
Kultaa	1968, 1989, 2021, 2022, 2024
Hopeaa	2011, 2012, 2013
Liigacup
Kultaa	2006
Hopeaa	2024

KuPS sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 156.^[3]

Historia

Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia ja Kuopion jalkapallo

Seuran perustaminen ja alkuvuodet

Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923.^[2][4]

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS.^[2][4]

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947.^[5]

Seura nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa kaudeksi 1947–1948. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948 viettäen pääsarjassa seuraavat 44 peräkkäistä kautta.^[4]

Kultaiset vuosikymmenet

KuPS:n kultaiset vuosikymmenet sijoittuvat 1950–1970 -luvuille jolloin seura saavutti viisi mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja yhden pronssisen mitalin ^[4]. Seuran ensimmäinen mitali pääsarjassa tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa ^[6]. KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Molemmat mestaruudet varmistuivat Helsingin Olympiastadionilla pelatuissa otteluissa. ^[4]

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0 voitolla Turun Palloseurasta.^[7] KuPS sai ensimmäisen Suomen Cup-mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1 ^[8]. KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974 ja viides mestaruus kaudella 1976 ^[9].

Markku Hyvärinen ja Keijo Koistinen Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa 1966 ^[4].

Vaikeat vuosikymmenet

KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. 1980-luku päättyi kuitenkin lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton. ^[9]

Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan, jossa se vietti pääosan 1990-luvusta ^[9]. Kaudeksi 1998 KuPS putosi Kakkoseen yhden kauden ajaksi ^[9]. 1990-luvulla seura oli jatkuvissa talousongelmissa. Seuran pelastamiseksi konkurssilta perustettiin lokakuussa 1998 KuPS Oy, joka järjesti yhdistyksen velat verottajalle. ^[10]

2000-luvun alussa KuPS vietti kausia sekä Ykkösessä että Veikkausliigassa. Ykkösen mestaruudet se voitti kausina 2001, 2004, 2007. Kaudesta 2008 alkaen KuPS on pelannut Veikkausliigassa. ^[9]

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seuran pelasti konkurssilta joulukuussa 2006 savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti, joka nousi seuran pääomistajaksi. ^[11]

Paluu Suomen huipulle

2010-luvulla KuPS vakiinnutti asemansa uudelleen pääsarjassa. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa. ^[9]

Kausina 2017–2023 seura saavutti seitsemän peräkkäistä mitalia Veikkausliigassa. Kuudennen Suomen mestaruutensa KuPS otti kaudella 2019 ^[9]. Mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2 ^[12].

KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4 ^[13]. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Interin maalein 1–0 ^[14]. Kausina 2021–2023 KuPS tuli kolmesti peräkkäin sarjassa hopealle.

Kaudella 2024 KuPS saavutti seurahistorian ensimmäisen tuplamestaruuden. Suomen Cupin voiton seura otti 21. syyskuuta 2024 Tammelan stadionilla pelatussa finaalissa Interiä vastaan jatko-ottelun jälkeen luvuin 1–2 ^[15]. Veikkausliigan mestaruuden KuPS ratkaisi Keskuskentällä 19. lokakuuta 2024 pelatussa päätöskierroksen ottelussa 1–0 voitolla HJK:ta vastaan ^[16].

Seuratunnukset

Seuravaakunat

Seura käytti itsestään alkujaan lyhennettä KPS. Vuonna 1935 otettiin käyttöön nimilyhenne KuPS. Alkuperäistä logoa käytettiin kuitenkin 1970-luvulle saakka. Seura pelasi vuosikymmenten ajan ilman seuravaakunaa pelipaidassa. 1970-luvulla pelipaitaa hallitsi vaatevalmistaja Turon mainos. 1980-luvun lopulla seuravaakunan paikalla luki ainoastaan KuPS. 1990-luvulla seuran nimi sai peräänsä lisäkaneetin No Smoking Team.

1970-luvun alussa tunnuksena käytettiin hetken aikaa vaakunaa, jossa pikkulintu seisoo pallon päällä. Tämä tunnus haki inspiraatiota englantilaisseuroilta, mutta tunnus ei kuitenkaan ollut seuran virallinen seuravaakuna.^[17][18]

KuPS:n nykyisen seuravaakunan suunnittelivat 1970-luvulla Savon Sanomien kuvatoimittaja Mauno Hämäläinen ja graafikko Erkki Torvinen ^[19]. Seuravaakuna on sijainnut toisinaan keskellä pelipaitaa ja toisinaan sydämen kohdalla. Vuonna 2014 seuravaakunasta otettiin käyttöön taitettu kolmiulotteinen muoto. Kolmiulotteisesta logosta siirryttiin takaisin perinteiseen malliin vuonna 2020.^[18][20]

KuPS juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla alkuperäisellä asulla jonka paidan rintamuksessa oli seuran alkuperäinen logo ^[2]. Huhtikuussa 2025 seura lisäsi tunnukseensa tähden merkkinä miesten ja naisten edustusjoukkueiden voittamille yhteensä kymmenelle Suomen mestaruudelle ^[21].

• 
  Alkuperäinen KPS-tunnus. (1923–1976)
• 
  Kolmiulotteinen KuPS-tunnus. (2014–2019)
• 
  Nykyinen tunnus.

Värit

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin raidallisiin sukkiin. Sukkien väriksi vakiintui myöhemmin keltainen jonka lisäksi värinä on käytetty myös mustaa.^[4][18]

}} 1923–1935	}} 1935–
Seuran peliasujen päävärit.

Vuoden 1923 joukkue alkuperäisissä peliasuissa. ^[4]

Stadionit

Pääartikkelit: Kuopion keskuskenttä ja Väinölänniemen stadion

Kuopion keskuskenttä 2. marraskuuta 2010.

Kuopion keskuskenttä

KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alun perin toukokuussa 1939. Keskuskenttä sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Mölymäellä Haapaniemen kaupunginosassa. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970 -luvuilla. KuPS on pelannut keskuskentällä kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 3. heinäkuuta 2005 KuPS kohtasi Hakan. ^[9] Stadionin yleisöennätys on tehty 19. lokakuuta 2024 pelatussa Veikkausliigan päätöskierroksen ottelussa KuPS–HJK, jota oli seuraamassa 8543 katsojaa ^[16].

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Kiinteä istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 3190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin istumakapasiteetti on noin 4000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.

Väinölänniemen stadion

KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan ^[22]. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Keskuskentän tekonurmialustan uusimisen vuoksi Väinölänniemellä pelattiin kaudella 2009 neljä kotiottelua ja kaudella 2016 kaksi kotiottelua ^[9]. Pelialustana stadionilla oli luonnonnurmi.

Muut kentät

KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa ^[23].

1970-luvulla KuPS pelasi Euroopan Cupin kotiotteluita Mikkelin urheilupuistossa, koska Väinölänniemen stadionilta puuttui vaadittava valaistus ^[4]. 2020-luvun alussa KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen kotiotteluita Helsingin Olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto Uefan kriteereitä ^{[24] [25]}.

Kannattajat

Banzai ja Cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Kannattajaryhmät

Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973 ^[26]. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ^[27]. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi myöhemmin kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen.

Kannattajatoiminta aktivoitui seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan. Banzai - KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2006 perustettu KPO Crew on sittemmin vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa. ^[28]

Kannatuslaulut

Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty ”Banzai Banzai”. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Banzai-termin kappaleeseen keksi kuopiolaistaustainen runoilija Pekka Kejonen^[29]. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli Hyvärisen ja Virtasen tekemä kappale nimeltään ”Elä laakase, naatitaan!” jonka esitti Pelurit-niminen Hyvärisen johtama orkesteri.^[30]

Einin ”Kesä ja yö” -kappale oli joukkueen tunnuslaulu seuran voittaessa kuudennen mestaruuden vuonna 2019^[31]. Kuopion torilla järjestetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille^[32]. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen.

Organisaatio ja talous

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle ^[4]. Seuran pääomistaja on investointipankkiiri Ari Lahti ^[33]. Lahti oli mukana pelastamassa seuraa 1990-luvulla ja nousi merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi pelastettuaan seuran uudestaan vuonna 2006 ^[34]. 2010–2020-luvulla Lahti on sijoittanut seuraan noin miljoona euroa vuosittain ^[35]. Lahti toimi Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018 ^[36].

Kuopion Palloseura Oy

• Toimitusjohtaja: Tomi Erola
• Toimistopäällikkö: Johanna Taipale
• Myynti- ja markkinointipäällikkö: Tero Taipale
• Mediapäällikkö: Niklas Pehkonen
• Tiedotuspäällikkö: Martti Juurtela
• Turvallisuuspäällikkö: Mika Määttänen
• Hallituksen puheenjohtaja: Vesa Kauppila^[37]

Muut toimijat

• KuPS ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
• Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
• Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.
• KuPS Akatemia toimii seuran farmijoukkueena. 2000-luvulla farmijoukkueena ovat toimineet myös kuopiolaiset SC KuFu-98 ja Kings Kuopio, iisalmelainen PK-37 ja varkautelainen Warkauden JK ^[38].
• KuPS IV vastaa seuran ottelutapahtumien järjestämisestä.

Pelaajat ja valmentajat

Nykyinen joukkue

Tilanne 2. huhtikuuta 2025.^[39][40]

Nro Paikka Pelaaja 1 M Johannes Kreidl 2 P Eric Danso Boateng 7 K Jerry Voutilainen 8 K Petteri Pennanen 9 H Saku Savolainen 10 K Doni Arifi 11 H Agon Sadiku 12 M Aatu Hakala 13 K Jaakko Oksanen 14 K Samuel Pasanen 15 P Ibrahim Cissé 16 P Samuli Miettinen 17 K Arttu Heinonen

Nro Paikka Pelaaja 18 K Eemil Tanninen 19 H Dion Krasniqi 20 H Mohamed Toure 21 H Joslyn Luyeye-Lutumba 23 P Arttu Lötjönen 24 P Bob Nii Armah 25 P Clinton Antwi 29 P Derrick Atta Agyei 30 K Lauri Sahimaa 31 P Tatu Hukkanen 32 P Rasmus Tikkanen 34 K Otto Ruoppi 37 M Milo Pitkänen

Valmennus ja taustat

• Päävalmentaja: Jarkko Wiss
• Valmentaja: Sixten Boström
• Valmentaja: Mika Lähderinne
• Maalivahtivalmentaja: Joonas Pöntinen
• Fysioterapeutti: Joonas Ojantie
• Analyytikko: Viki Savonen

Päävalmentajat

KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Kahdesti KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Martti Räsänen (1974 ja 1976) ja Jani Honkavaara (2019 ja 2024). Kertaalleen mestaruuden valmentajana ovat saaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958) ja pelaajavalmentaja Gunnar Boman (1966). ^[9]

• 1945: Väinö Heikkinen ^[41]
• 1945–1957: Aaro Heikkinen
• 1958: Martti Kosma
• 1959: Reino Miettinen
• 1960: Veijo Pehkonen ja Asser Väisänen
• 1961–1965: Aaro Heikkinen
• 1966–1968: Gunnar Boman
• 1969–1971: Veikko Jokinen ja Unto Nevalainen
• 1972–1979: Martti Räsänen
• 1980: Matti Terästö
• 1980: Jarmo Flink
• 1981: Ari Savolainen
• 1982: Matti Väänänen
• 1983–1985: Boguslaw Hajdas
• 1986–1987: Jouko Pasanen
• 1987: Aarre Miettinen
• 1988–1989: Heikki Turunen
• 1989: Markku Hyvärinen ja Olavi Rissanen
• 1990–1992: Martti Räsänen
• 1992: Jouni Jäntti
• 1993–1994: Keijo Voutilainen
• 1995–1996: Hannu Turunen
• 1997–1998: Jouni Jäntti
• 1999: Heikki Turunen
• 2000–2001: Esa Pekonen
• 2002–2003: Jari Pyykölä
• 2003: Ismo Lius
• 2004–2006: Juha Malinen
• 2007–2009: Kai Nyyssönen
• 2009–2014: Esa Pekonen
• 2014: Tero Taipale
• 2014–2016: Marko Rajamäki
• 2017–2019: Jani Honkavaara ^[42]
• 2020: Arne Erlandsen
• 2021–2022: Simo Valakari ^[43]
• 2023: Pasi Tuutti ^[44]
• 2023–2024: Jani Honkavaara ^[45]
• 2025–: Jarkko Wiss

Entiset pelaajat

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Seurahistorian alkuvuosien kuuluisin pelaaja on ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen. Keskuskentän vieressä nuoruutensa asunut Rytkönen oli nostamassa seuraa pääsarjaan ja saavuttamassa seurahistorian ensimmäisen mitalin 1950. Rytkönen valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi 1949, 1950 ja 1952, ja on ainut seuraa edustanut pelaaja palkinnon saadessaan. Rytkönen pelasi KuPS:ssa yhteensä kahdeksan kauden ajan tehden 68 maalia 87 ottelussa ^[46]. Keskuskentän eteläpuolelta ohi menevä katu nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi vuonna 2010 ^[47].

Muita seurahistorian ensimmäisten vuosikymmenten merkittäviä pelaajia olivat esimerkiksi ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa 1956 pelannut ja mestaruusjoukkueen 1966 pelaajavalmentajana toiminut Gunnar Boman, mestaruuden 1958 voittaneessa joukkueessa pelannut Matti Hiltunen ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut mestaruusvuoden 1966 pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Kuopion Palloseuran kaikkien aikojen pääsarjan maalintekijätilastoa johtaa Olavi Rissanen 121 maalilla. ^[9]

Ranskalainen Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut ottelun seurassa. Boucher pelasi Aulis Rytkösen houkuttelemana kesällä 1958 yhden ystävyysottelun neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan ^[48]. Saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 seuran historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa^[49].

Juniorit

KuPS:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella naisten joukkueiden siirryttyä seuran alle vuonna 2018. Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet. Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita. KuPS on yksi Suomen menestyneimmistä junioriseuroista. Vuoteen 2019 mennessä seura oli saavuttanut 14 A-poikien Suomen mestaruutta ja 8 B-poikien Suomen mestaruutta ^[50].

Saavutukset

Mestaruussarja ja Veikkausliiga

• Mestaruus: 7 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019, 2024)
• Hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
• Pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)

Suomen Cup

• Mestaruus: 5 (1968, 1989, 2021, 2022, 2024)
• Hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

Liigacup

• Mestaruus: 1 (2006)
• Hopea: 1 (2024)

Ykkönen

• Mestaruus: 4 (1993, 2001, 2004, 2007)

Kakkonen

• Mestaruus: 1 (1998)

Tilastot

Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot

Sarjasijoitukset

Kuopion Palloseuran kaudet

Kausi	Sarja	O	V	T	H	TM–PM	P	Sija	Suomen Cup
1930	B-sarja	2	1	0	1	9–4
1931	Savon piirisarja	4	4	0	0	23–3	8	1
	B-sarja (karsinta)	2	1	0	1	6–5
1932	Savon piirisarja	5	4	1	0	28–4	9	1
	B-sarja	5	1	0	4	10–11	2	6
1933	Savon piirisarja	5	3	2	0	13–2	8	1
	B-sarja (karsinta)	2	2	0	0	7–2
	B-sarja	5	0	1	4	3–11	1	6
1934	Savon piirisarja	5	5	0	0	14–1	10	1
	B-sarja	5	3	1	1	9–5	7	3
1935	Savon piirisarja	16	4	0	2	16–6	8	2
	B-sarja	5	2	3	0	12–4	7	2
	B-sarja (loppusarja)	3	0	0	3	4–8	0	4
1936	Itä–Länsi-sarja	10	4	2	4	32–25	10	4
1937	Itä–Länsi-sarja	10	4	3	3	13–12	11	3
1938	Itä–Länsi-sarja	8	4	2	2	20–11	10	3
1939	Itä–Länsi-sarja (runkosarja)	10	9	0	1	36–9	18	1
	Itä–Länsi-sarja (nousukarsinta)	2	0	0	2	2–8
1940–1941	B-sarja	14	9	2	3	45–21	20	3
1942	Suomensarjaa ei pelattu
1943–1944	KuPS ei osallistunut Suomensarjaan pelaajavaikeuksien johdosta
1945–1946	Suomensarja (karsintasarja)	7	7	0	0	37–13	14	1
	Suomensarja (runkosarja)	14	4	1	9	30–39	9	7
	Suomensarja (karsinta)	1	1	0	0	7–0
1946–1947	Suomensarja (runkosarja)	14	12	2	0	46–13	26	1
	Suomensarja (karsintasarja)	3	1	2	0	7–4	4	2
1947–1948	Mestaruussarja	14	4	3	7	32–32	11	7
1948	Suomensarja	14	12	0	2	36–16	24	1
1949	Mestaruussarja	22	7	5	10	38–41	19	8
1950	Mestaruussarja	18	11	0	7	46–39	22	2
1951	Mestaruussarja	18	8	2	8	38–35	18	5
1952	Mestaruussarja	18	7	4	7	28–31	18	5
1953	Mestaruussarja	18	9	3	6	32–25	21	3
1954	Mestaruussarja	18	8	6	4	38–23	22	2
1955	Mestaruussarja	18	7	6	5	38–21	20	4	Puolivälierä
1956	Mestaruussarja	18	11	5	2	31–12	27	1	Puolivälierä
1957	Mestaruussarja	18	8	3	7	28–34	19	4	1. kierros
1958	Mestaruussarja	18	13	0	5	40–22	26	1	Puolivälierä
1959	Mestaruussarja	18	9	3	6	37–30	21	4	Välierä
1960	Mestaruussarja	22	8	7	7	47–47	23	6	–
1961	Mestaruussarja	22	8	3	11	40–45	19	9	1. kierros
1962	Mestaruussarja	22	7	9	6	35–28	23	5	1. kierros
1963	Mestaruussarja	22	8	6	8	29–31	22	6	–
1964	Mestaruussarja	22	13	4	5	39–21	30	2	2. kierros
1965	Mestaruussarja	22	8	6	8	25–28	22	6	3. kierros
1966	Mestaruussarja	22	12	5	5	41–23	29	1	–
1967	Mestaruussarja	22	12	6	4	28–17	30	2	3. kierros
1968	Mestaruussarja	22	11	3	8	39–29	25	4	Mestaruus
1969	Mestaruussarja	22	13	6	3	47–24	32	2	Välierä
1970	Mestaruussarja	22	10	7	5	35–25	27	4	3. kierros
1971	Mestaruussarja	26	11	5	10	45–34	27	7	3. kierros
1972	Mestaruussarja	22	12	2	8	37–31	26	4	3. kierros
1973	Mestaruussarja	22	10	6	6	34–22	26	4	1. kierros
1974	Mestaruussarja	22	13	7	2	62–30	33	1	Puolivälierä
1975	Mestaruussarja	22	12	6	4	40–24	30	2	2. kierros
1976	Mestaruussarja	22	13	6	3	40–21	32	1	1. kierros
1977	Mestaruussarja	22	12	2	8	40–35	26	2	1. kierros
1978	Mestaruussarja	22	9	3	10	33–31	21	7	Välierä
1979	Mestaruussarja (runkosarja)	22	12	5	5	38–25	29	2	Välierä
	Mestaruussarja (loppusarja)	29	17	6	6	58–33	40	2
1980	Mestaruussarja (runkosarja)	22	7	3	12	28–45	17	8	1. kierros
	Mestaruussarja (loppusarja)	7	0	2	5	35–63	11	8
1981	Mestaruussarja (runkosarja)	22	10	3	9	34–37	23	8	Välierä
	Mestaruussarja (loppusarja)	7	1	4	2	46–50	18	7
1982	Mestaruussarja (runkosarja)	22	8	5	9	24–41	21	8	1. kierros
	Mestaruussarja (loppusarja)	7	1	3	3	31–51	16	8
1983	Mestaruussarja (runkosarja)	22	7	4	11	27–31	18	9	1. kierros
	Mestaruussarja (loppusarja)	7	6	0	1	19–5	16	1
1984	Mestaruussarja	22	6	7	9	25–32	19	9	7. kierros
1985	Mestaruussarja	22	10	5	7	42–27	25	6	7. kierros
1986	Mestaruussarja	22	7	4	11	23–38	18	10	Välierä
1987	Mestaruussarja	22	8	5	9	34–39	21	8	6. kierros
1988	Mestaruussarja (runkosarja)	22	3	8	11	18–30	14	11	Välierä
	Mestaruussarja (loppusarja)	27	4	12	11	24–34	20	5
	Mestaruussarja (karsinta)	2	1	1	0	4–3
1989	Mestaruussarja (runkosarja)	22	9	5	8	30–30	23	9	Mestaruus
	Mestaruussarja (loppusarja)	27	12	5	10	39–37	29	1
1990	Futisliiga (runkosarja)	22	8	8	6	24–22	24	4	Välierä
	Futisliiga (pudotuspelit)	2	2	0	0	1–3
1991	Futisliiga	33	8	13	12	54–54	37	10	6. kierros
1992	Veikkausliiga	33	8	7	18	33–56	31	12	7. kierros
1993	Ykkönen	22	13	4	5	42–20	43	1	7. kierros
	Liigakarsinta	7	3	2	2	15–10	11	3
1994	Veikkausliiga	26	6	2	18	24–59	20	14	7. kierros
1995	Ykkönen	26	6	7	13	27–36	25	12	7. kierros
1996	Ykkönen	27	8	8	11	39–37	32	7	6. kierros
1997	Ykkönen (runkosarja)	18	6	4	8	12–18	22	7	6. kierros
	Ykkönen (loppusarja)	22	7	6	9	19–22	27	3
	Ykkönen (karsintasarja)	2	0	2	0	1–1	2	2
1998	Kakkonen	22	16	1	5	52–20	49	1	4. kierros
1999	Ykkönen (runkosarja)	18	7	5	6	29–24	26	4	5. kierros
	Ykkönen (loppusarja)	9	3	2	4	16–21	12	7
2000	Ykkönen (runkosarja)	18	15	2	1	44–9	47	1	4. kierros
	Ykkönen (loppusarja)	9	6	2	1	18–11	25	1
2001	Veikkausliiga	33	9	10	14	37–48	37	8	5. kierros
2002	Veikkausliiga (runkosarja)	22	6	6	10	26–30	24	9	6. kierros
	Veikkausliiga (karsintasarja)	7	4	1	2	14–4	16	1
2003	Veikkausliiga	26	4	6	16	25–57	18	14	6. kierros
2004	Ykkönen	26	16	6	4	51–22	54	1	5. kierros
2005	Veikkausliiga	26	8	5	13	32–45	29	10	6. kierros
2006	Veikkausliiga	24	5	4	15	18–41	19	13	Puolivälierä
2007	Ykkönen	26	16	8	2	44–17	56	1	6. kierros
2008	Veikkausliiga (runkosarja)	26	4	7	15	26–56	19	13	Puolivälierä
	Veikkausliiga (karsinta)	2	1	1	0	2–1
2009	Veikkausliiga	26	6	5	15	29–53	23	12	Puolivälierä
2010	Veikkausliiga	26	15	3	8	45–36	48	2	Välierä
2011	Veikkausliiga	33	10	10	13	44–55	40	6	Hopea
2012	Veikkausliiga	33	10	6	17	39–53	36	10	Hopea
2013	Veikkausliiga	33	11	8	14	43–42	41	7	Hopea
2014	Veikkausliiga	33	11	11	11	44–44	44	7	Puolivälierä
2015	Veikkausliiga	33	9	11	13	32–40	38	9	Välierä
2016	Veikkausliiga	33	14	7	12	37–31	49	7	Puolivälierä
2017	Veikkausliiga	33	16	8	9	51–36	56	2	Puolivälieräkarsinta
2018	Veikkausliiga	33	17	7	9	56–37	58	3	Puolivälierä
2019	Veikkausliiga (runkosarja)	22	11	7	4	39–23	40	2	Lohkovaihe
	Veikkausliiga (loppusarja)	27	15	8	4	46–24	53	1
2020	Veikkausliiga	22	12	5	5	39–26	41	3	Puolivälierä
2021	Veikkausliiga (runkosarja)	22	15	4	3	38–14	49	1	Mestaruus
	Veikkausliiga (loppusarja)	27	17	7	3	46–20	58	2
2022	Veikkausliiga (runkosarja)	22	14	5	3	36–16	47	2	Mestaruus
	Veikkausliiga (loppusarja)	27	17	6	4	43–21	57	2
2023	Veikkausliiga (runkosarja)	22	13	4	5	34–15	43	2	Puolivälierä
	Veikkausliiga (loppusarja)	27	16	5	6	41–20	53	2
2024	Veikkausliiga (runkosarja)	22	13	5	4	39–22	44	1	Mestaruus
	Veikkausliiga (loppusarja)	27	17	5	7	46–24	56	1

Lähteet: Kuopion Palloseura ^[9], Karjalainen & Huttunen (2005)^[4], Veikkausliiga ^[51], Transfermarkt ^[52] ja Finland Football ^[53].

Euroopan Cup-ottelut

Kuopion Palloseuran Euroopan Cup-ottelut

Kausi	Kilpailu	Kierros	Maa	Vastustaja	Tulos
1959–1960	Euroopan Cup	PR		Eintracht Frankfurt	KuPS vetäytyi
1967–1968	Euroopan Cup	1R		AS Saint-Étienne	0–3, 2–0
1969–1970	Cup-voittajien Cup	1R		Académica de Coimbra	0–1, 0–0
1975–1977	Euroopan Cup	1R		Ruch Chorzów	2–2, 0–5
1976–1977	Uefa Cup	1R		Östers IF	3–2, 2–0
1977–1978	Euroopan Cup	1R		Club Brugge KV	0–4, 5–2
1978–1979	Uefa Cup	1R		Boldklubben 1903	2–1, 4–4
		2R		Esbjerg fB	0–2, 4–1
1980–1981	Uefa Cup	1R		AS Saint-Étienne	0–7, 7–0
1990–1991	Cup-voittajien Cup	1R		Kiovan Dynamo	2–2, 4–0
2011–2012	Eurooppa-liiga	2QR		Gaz Metan	1–0, 2–0
2012–2013	Eurooppa-liiga	1QR		Llanelli Town AFC	2–1, 1–1
		2QR		Maccabi Netanya FC	1–2, 0–1
		3QR		Bursaspor	1–0, 6–0
2018–2019	Eurooppa-liiga	1QR		FC Kööpenhamina	0–1, 1–1
2019–2020	Eurooppa-liiga	1QR		FC Vitebsk	2–0, 1–1
		2QR		KP Legia Varsova	0–0, 1–0
2020–2021	Mestarien liiga	1QR		Molde FK	5–0 (v)
	Eurooppa-liiga	2QR		ŠK Slovan Bratislava	0–0 (jo. 1–1, rp. 4–3) (k)
		3QR		FK Sūduva	2–0 (k)
		PO		CFR Cluj	3–1 (v)
2021–2022	Konferenssiliiga	1QR		FC Noah	5–0, 1–0
		2QR		FC Vorskla Pultava	2–2, 2–2 (jo. 0-1)
		3QR		FK Astana	1–1, 3–4
		PO		1. FC Union Berlin	0–4, 0–0
2022–2023	Konferenssiliiga	1QR		FC Dila Gori	2–0, 0–0
		2QR		FC Milsami Orhei	2–2, 1–4
		3QR		BSC Young Boys	0–2, 3–0
2023–2024	Konferenssiliiga	2QR		Derry City FC	3–3, 2–1
2024–2025	Konferenssiliiga	1QR		FC UNA Strassen	5–0, 0–0
		2QR		Tromsø IL	0–1, 1–0
2025–2026	Mestarien liiga	1QR		FC Milsami Orhei	1–0, 0–0
		2QR		FK Kairat	2–0, 3–0
	Eurooppa-liiga	3QR		FK RFS	1–0, 1–2
		PO		FC Midtjylland

Selitteet: PR = alkukierros, 1R = 1. kierros, 1QR = 1. karsintakierros, PO = play-off -kierros, KuPS:n kotiottelun tulos mainittu ensin.

Lähteet: Kuopion Palloseura ^[9], Karjalainen & Huttunen (2005) ^[4], Uefa ^[54][55][56] ja Transfermarkt ^[52].

Pelaajatilastot

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonassa kymmenen ottelua. Kaikki viralliset pelit mukaan luettuna eniten otteluita on pelannut Ilja Venäläinen (333), joka teki seurassa yhteensä 105 maalia. Eniten otteluita maalivahtina seurassa on pelannut Pertti Hänninen (206), joka pelasi vuoden 1968 Suomen Cupin finaalissa kenttäpelaajana. ^[9]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki seuraa myöhemmin pitkään valmentanut Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia 1920–1940 -luvuilla ^[57]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua. Pääsarjatasolla eniten maaleja seurassa on tehnyt Olavi Rissanen, joka pelasi KuPS:ssa 248 ottelua tehden niissä 121 maalia. Seuran yhden kauden pääsarjamaalien ennätystä jakavat 16 maalilla Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen ja Rasmus Karjalainen.

Pelaajatilastot päivitetty kauteen -2004

Eniten pääsarjaotteluita Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Ottelut 1 Tuomo Hyvärinen 1980–1991 275 [58] 2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 257 [59] 3 Olavi Rissanen 1970–1981 248 [60] 4 Gunnar Boman 1952, 1955–1968 241 [61]

Eniten pääsarjamaaleja Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Maalit 1 Olavi Rissanen 1970–1981 121 [62] 2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 87 [59] 3 Ossi Loikkanen 1972–1979 70 [63] 4 Jukka Turunen 1986–1994 50 [64]

Muut lajit

Vaikka jalkapallo oli seuran päälaji, saivat omat jaostonsa seuran alkuvuosina myös tennis, pesäpallo ja jääpallo. 1940-luvulla myös jääkiekko tuli KuPS:n ohjelmaan. Vuonna 1947 KuPS saavutti paikan jääkiekon Suomensarjassa ja kaudeksi 1953–1954 seura nousi pääsarjaan ensimmäisenä kuopiolaisena seurana. Jääkiekon pyörittäminen kuitenkin rasitti seuran taloutta, joten vuonna 1956 jääkiekkotoiminta ja sarjapaikka myytiin KalPalle 75 000 markan summalla. ^[4]

1980-luvun lopussa KuPS teki yhteistyösopimuksen lentopallon pääsarjassa pelanneen Kuopiovolleyn kanssa, jonka nimeksi tuli KuPS-Volley. Seura hallitsi lentopallon pääsarjaa 1990-luvulla voittaen kahdeksan mestaruutta, mutta meni konkurssiin vuonna 2001. ^[4]