Kuopion yliopisto
suomalainen entinen yliopisto From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kuopion yliopisto oli vuonna 1966 perustettu oppilaitos, joka vuoden 2010 alussa yhdistyi Joensuun yliopiston (kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa) kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.
Kuopion yliopisto tuli tunnetuksi erityisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistona.[3] Sen lääketieteellisestä tiedekunnasta tuli 2000-luvulla sisäänotoltaan Suomen suurin,[4] minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastasi Helsingin yliopiston ja pienimuotoisesti myös Åbo Akademin kanssa kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta.[5] Kuopion yliopistosta valmistuivat myös maan ainoat laillistetut ravitsemusterapeutit.[6] Lääkärikouluna aloittaneesta korkeakoulusta kasvoi vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto.[7]
Vuonna 2007 Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä.[8] Samana vuonna yliopiston vuosibudjetista 44 prosenttia oli ulkopuolista rahoitusta,[9] ja ulkopuolisina lahjoituksina oli saatu myös 28 professuuria, mikä oli eniten Helsingin yliopiston (32 professuuria) jälkeen.[10] Maailmanluokan osaamista yliopistossa edustivat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus sekä geeniterapia- ja lääketutkimus; se oli yksi maailman muutamista paikoista, joissa voitiin viedä läpi koko prosessi keksinnöstä Euroopan unionin säädökset täyttävään geenilääkkeeseen, koe-eläinmalleihin, klinikkaan ja itse lääkkeen valmistukseen asti.[11][12]
Tilastollisesti Kuopion yliopiston uudet opiskelijat olivat keski-iältään Suomen yliopistoissa vanhimpia. Hakevista ja valituista yli puolet oli yli 25-vuotiaita.[13] Aloista erityisesti terveystieteet nostivat keski-ikää (maanlaajuisesti keskimäärin 90 % valituista yli 25-vuotiaita). Sen sijaan lääketieteen hakukäytännöt suosivat nuoria ja koulutukseen saattoi käytännössä osallistua vain täysipäiväisesti.[13] Viimeisten vuosien tilastojen mukaan hakijoista noin joka kolmas (950/3 300, v. 2008) sai opiskelupaikan.[14] Lääketieteeseen pääsi noin joka kuudes, vielä hieman vaikeampi oli päästä ravitsemustieteeseen (16 % hakijoista).[14]
Remove ads
Historia
- 1966 Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta vahvistettiin 25.3.
- 1972 Korkeakoulun toiminta alkoi. Ensimmäisenä vuonna aloitti sata lääketieteen ja 30 luonnontieteiden opiskelijaa tilapäisissä tiloissa.[15]
- 1973 Hammaslääketiede, farmasia ja ympäristöhygienia aloittivat.
- 1978 Canthia-rakennus valmistui.
- 1979 Hoitotieteen opetus alkoi ensimmäisenä Suomessa. Terveydenhuollon hallinnon laitos perustettiin.
- 1981 Snellmania-rakennus valmistui.
- 1984 Korkeakoulusta tuli yliopisto. Kliinisen ravitsemustieteen laitos (nyk. yksikkö) perustettiin. Yliopistossa alettiin antaa opetusta myös sosiaalialalla.
- 1987 Studentia-rakennus valmistui.
- 1989 A. I. Virtanen -instituutti perustettiin. Sosiaalipsykologiasta tuli pääaine.
- 1990 Sosiologian opetus alkoi.
- 1991 Melania-rakennus valmistui.
- 1993 Hammaslääketieteellinen tiedekunta lakkautettiin.
- 1999 Kuopion yliopiston apteekki perustettiin.
- 2001 Kauppatieteiden maisterin tutkinto tuli mahdolliseksi suorittaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston kautta.
- 2002 Mediteknia valmistui.
- 2004 Medistudia valmistui.
- 2007 Biokeskus Kuopio perustettiin Kuopion yliopistoon.
- 2010 Itä-Suomen yliopisto aloitti toimintansa. Kuopion yliopiston korvasi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus.
Remove ads
Tiedekunnat
Kuopion yliopiston tiedekunnat[1] olivat
- farmaseuttinen tiedekunta
- informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta
- luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta
- lääketieteellinen tiedekunta
- yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Tiedekuntiin rinnastetaan A. I. Virtanen -instituutti, vaikka sillä ei ole varsinaista tiedekunta-asemaa.[15]
Opiskelijat, henkilökunta, tutkinnot
Kuopion yliopiston syksyn 2007 runsaasta tuhannesta uudesta opiskelijasta 54 prosenttia oli Itä-Suomesta. Suositut koulutusohjelmat, kuten lääketiede, farmaseutti, proviisori sekä ravitsemustiede, keräsivät opiskelijoita ympäri maata. Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunnassa, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suurin osa uusista opiskelijoista oli Itä-Suomesta.[16]
Ylempiä korkeakoulututkintoja yliopistossa suoritettiin vuosittain noin 460 ja tohtorin tutkintoja noin 90.[9]
Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin yli 200 ulkomaisen yliopiston kanssa. Lukumääräisesti opiskelijoiden kansainvälisyys oli kuitenkin varsin vähäistä. Yliopistossa opiskeli vuosittain 140 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja 150 vaihto-opiskelijaa, ja vaihtoon lähti vuosittain 190 opiskelijaa.[1] Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksessä vaihto-opiskelijoiden määrä oli pienin Kuopion yliopistossa.[17]
Opiskelijan yliopisto 2008 -selvityksessä Kuopion yliopisto arvioitiin kokonaisuudessaan hyväksi opiskeluympäristöksi. Yliopisto oli parhaiden joukossa opiskeluprosesseissa ja opiskelujen järjestämisessä. Opiskelijapalautetta hyödynnettiin parhaiten Kuopion yliopistossa, ja opiskelijan hyvinvoinnin todettiin olevan hyvää keskitasoa. Kieliopintojen sekä vieraskielisten aineistojen tarjonta todettiin Kuopion yliopistossa puolestaan heikoksi.[17]
Kuopion yliopisto oli kaupungin ja yliopistollisen sairaalan jälkeen Kuopion kolmanneksi suurin työnantaja. Henkilökuntaa oli noin 1 700 henkeä,[15] joista professoreita oli 109.[1]
Painotusalat
Kuopion yliopistossa painotettuja aloja olivat molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka, ympäristöterveys ja ympäristön muutoksen tutkimus, lääketieteellinen tekniikka ja hyvinvointiteknologia sekä hyvinvointipalvelututkimus.[18]
Remove ads
Hallinto
Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Yliopiston hallitukseen kuului elinkeinoelämän edustaja, minkä lisäksi akateemisen yhteisön ulkopuoliset edustajat pääsivät vaikuttamaan neuvottelukunnan kautta. Hallinnon opiskelijaedustajat valitsi ylioppilaskunta.
Yliopiston rehtori
Vaalikollegio valitsi rehtorin ehdokasasettelun perusteella. Rehtorien toimikausi oli viisi vuotta. Vararehtorit valittiin rehtorin esityksestä.
Rehtorit
- 1969–1973 Olli Castrén, synnytys- ja naistentautiopin professori
- 1974–1981 Tapani Vanha-Perttula, anatomian professori
- 1981–1984 Osmo Hänninen, fysiologian professori
- 1984–1990 Juhani Kärjä, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori
- 1990–1998 Ossi V. Lindqvist, soveltavan eläintieteen professori
- 1998–2001 Petteri Paronen, farmasian teknologian professori, myöhempi Kuopion kaupunginjohtaja
- 2001–2009 Matti Uusitupa, kliinisen ravitsemuksen ja aineenvaihduntasairauksien professori
Alumnitoiminta
Kansainvälisen esimerkin mukaisesti Kuopion yliopistossa harjoitettiin 2007–2009 entisiin opiskelijoihin tukeutuvaa alumnitoimintaa. Yliopisto järjesti vuosittain muun muassa alumnitapahtumia sekä valitsi Vuoden Alumnin. Tämä arvonimi myönnettiin seuraavasti:
- Veijo Miettinen: 2009[19]
- Paula Risikko: 2008[20]
- Pekka Puska: 2007[21]
Rakenteellinen kehittäminen
Itä-Suomen yliopisto
- Pääartikkeli: Itä-Suomen yliopisto
Kuopion ja Joensuun yliopistojen pyrkimyksenä oli saada oma kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus korvaamaan järjestelyn, jossa tutkinnot myöntää Lappeenrannan teknillinen yliopisto.[22] Yliopistot käynnistivät tämän johdosta yhteistyöhankkeen, jonka tuloksena Itä-Suomen yliopisto syntyi vuoteen 2010 mennessä.[23] Uudelle yliopistolle myönnettiin lisärahoitusta sekä oma kauppatieteellisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeus.
Konsortio ja yhteiskampus
- Pääartikkeli: Pohjois-Savon korkeakoulukonsortio
Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu perustivat opetusministeriön tukemana vuoden 2006 alussa korkeakoulukonsortiohankkeen (pilotit Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Oulussa), jossa etsittiin malleja muun muassa tukipalveluyhteistyön lisäämiseksi. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä päätti kesäkuussa 2007 sijoittaa Kuopion toimintonsa Savilahden yhteiskampukselle.
Laadunvarmistusjärjestelmä
Kuopion yliopisto oli Pohjoismaiden ainoa yliopisto, joka oli saanut opetuksen laatujärjestelmälleen kansainvälisen ISO 9001:2000 -standardin mukaisen laatusertifikaatin.[24] Se oli myös ensimmäinen Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin osallistunut ja sen läpäissyt yliopisto.[25]
Hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittaminen
Hammaslääketieteen koulutuksesta tehtiin selvitys keväällä 2007.[26] Selvitysmies, Turun yliopiston professori Risto-Pekka Happonen, ehdotti koulutuksen aloittamista Kuopion yliopistossa.[27] Yliopisto ilmoitti voivansa aloittaa koulutuksen vuonna 2008,[28] mutta aloituslupaa ei silloin myönnetty. Ongelmaa yritettiin ratkaista lisäämällä hammaslääketieteen koulutuspaikkoja muualla Suomessa. Keväällä 2009 myös Itä-Suomen yliopistolle myönnettiin hammaslääkärikoulutuslupa. Uusia opiskelijoita hammaslääketieteeseen otettiin ensimmäisessä erässä 25 vuonna 2010.[29]
Remove ads
Kuopion yliopistorahasto
Keväällä 2008 perustettuun Kuopion yliopistorahastoon lahjoituksia tekivät muun muassa pohjoissavolaiset yritykset ja yhteisöt. Lahjoituksista koostuvan rahaston pääoma oli lähes 270 000 euroa. Itä-Suomen yliopistossa rahasto tukee erityisesti Kuopion kampuksen toimintaa.
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads