Leicester City FC

englantilainen jalkapalloseura From Wikipedia, the free encyclopedia

Leicester City FC
Remove ads

Leicester City Football Club on jalkapalloseura Leicesterin kaupungista Englannista. Joukkue pelaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestaruussarjassa, jonne se putosi Valioliigasta kauden 2024–2025 päätteeksi.[2] Kaudella 2015–2016 se voitti sensaatiomaisesti liigamestaruuden ensi kertaa seuran 132-vuotisessa historiassa.[3]

Pikafaktoja

Leicester sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 80.[4]

Remove ads

Historia

Seura perustettiin vuonna 1884 nimellä Leicester Fosse ja se pelasi kotiottelunsa Fosse Roadilla. Fosse muutti vuonna 1891 Filbert Streetille, joka toimi seuran kotikenttänä yli 110 vuotta, kunnes käyttöön otettiin nykyinen Walkers Stadium, joka tunnetaan nykyään sponsorisyistä King Power Stadiumina.

Leicester Fosse liittyi vuonna 1890 Englannin jalkapalloliittoon. Kymmenen vuotta perustamisensa jälkeen seura hyväksyttiin mukaan The Football Leagueen. Sillä ei ollut alkuvaiheessa omaa kotikenttää, vaan se joutui pelaamaan kotiotteluitaan viidellä paikallisella jalkapallokentällä. Ensimmäisillä kausillaan joukkue otti sekä seurahistoriansa suurimman voiton (13–0 Notts Countyä vastaan) että suurimman tappionsa (0–12 Nottingham Forestia) vastaan.

Leicester nousi 1908 Englannin 1. divisioonaan, mutta putosi takaisin 2. divisioonaan heti seuraavalla kaudella. Seura jäi 1908–1909 1. divisioonan viimeiseksi 25 pisteellä, joka oli 9 pistettä vähemmän kuin toiseksi viimeisellä Manchester Cityllä.[5] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 Leicester Fossen nimi muuttui nykyiseen muotoonsa Leicester City Football Club. Se halusi muuttaa imagoaan ottamalla nimeensä mukaan sanan City, Leicesterin saatua kaupunkistatuksen hetkeä aiemmin. Muutoksen jälkeen 1920-luvulla seuralla alkoi mennä jo kohtalaisen hyvin. Tuolloin Leicesterin riveissä pelasi hyökkääjä Arthur Chandler, joka pelasi uransa aikana seuran paidassa lähes 400 ottelua. Kaudella 1924–1925 se voitti Englannin toiseksi korkeimman sarjatason. Pokaali oli Leicester Citylle sen historian ensimmäinen. Muutama kausi myöhemmin se saavutti kansallisella tasolla toisen sijan. Saavutus oli seurahistorian paras ennen vuotta 2016. 1930-luku oli Leicesterille vaikea. Vuonna 1935 se putosi pääsarjasta, mutta nousi takaisin kaksi vuotta myöhemmin. Vuosikymmenen lopulla se tippui taas toiselle sarjaportaalle.

Kaudella 1948–1949 Leicester eteni Englannin FA Cupissa loppuotteluun saakka, mutta hävisi siinä Wolverhampton Wanderersille 1–3. Vuosina 1957–1969 se pelasi pääsarjatasolla ennätyspitkän ajan.

1960-luku alkoi Leicesteriltä loistavasti. Entisen Leicesterin pelaajan Matt Gilliesin päävalmentajana olon aikana seura eteni FA Cupin loppuotteluun kaksi kertaa. Vuonna 1961 finaalissa oli vastassa Tottenham Hotspur, joka oli lopulta vahvempi 2–0 lähes sadan tuhannen katsojan edessä Wembley Stadiumilla. Vaikka Leicester hävisikin loppuottelun, se pääsi siltikin mukaan Cup-voittajien cupiin, sillä Tottenham oli voittanut samalla kaudella jo liigamestaruuden, ja edennyt sitä kautta Euroopan kentille. Leicesterin europelit sujuivat kohtalaisesti. Se pudotti karsintakierroksella pohjoisirlantilaisen Glevanonin kahden ottelun yhteistuloksella 7–2 edeten kilpailun ensimmäiselle varsinaiselle kierrokselle. Leicester sai vastaansa ensimmäisellä kierroksella espanjalaisen Atlético Madridin, joka kaatoi Leicesterin lopulta 1–3. Atlético eteni lopulta kilpailun voittoon.

Kaksi vuotta myöhemmin FA Cupin loppuottelussa vastassa oli Manchester United, jolle Leicester taipui 1-3. Sinipaitojen ainoan maalin ottelussa iski Ken Keyworth. FA Cupin mestaruus jäi haaveeksi, mutta heti seuraavalla kaudella 1963–1964 Leicester pääsi juhlimaan Englannin Liigacupin voittoa. Silloin vielä kaksiosaisessa Liigacupin finaalissa mestaruus tuli, kun ensimmäinen kohtaaminen Stoke Cityä vastaan päättyi tasan 1–1, ja toinen peli kotiyleisön edessä päättyi 3–2 Leicesterille. Yhteismaalein 4–3 Leicester nousi juhlimaan ensimmäistä kolmesta Liigacupin mestaruudestaan. Heti seuraavana keväänä Leicesterillä oli loistavat mahdollisuudet uusia mestaruutensa Liigacupissa, mutta Chelsea voitti finaaliparin yhteismaalein 3–2. Menestyksekkään vuosikymmenen jälkeen päävalmentaja Matt Gillies päätti erota kauden 1968–1969 alussa heikkojen tulosten vuoksi. Uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin Frank O'Farrell, jonka ensimmäisellä kaudella seura putosi pääsarjasta, mutta kuitenkin eteni aina FA Cupin loppuotteluun. Manchester City kaatoi Leicesterin finaalissa 1–0.

Leicester vietti kaksi vuotta toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, kunnes nousi taas 1971 mukaan pääsarjaan. Sarjanousun myötä Leicester pääsi mukaan Charity Shield-otteluun. Normaalisti kyseisessä ottelussa pelaa edellisen kauden hallitseva liiga- ja cup-mestari. Nyt kuitenkin liigamestari Arsenal ei europeleistä johtuvien kiireidensä vuoksi ehtinyt pelaamaan cup-mestari Liverpoolia vastaan, joten Leicester sai Arsenalin paikan ottelussa alemman sarjatason mestarina. Suureksi yllätykseksi Leicester voittikin ottelun 1–0 Steve Whitworthin maalilla, ja pääsi juhlimaan ainoaa Charity Shield-pokaaliaan. Uudeksi päävalmentajaksi oli nimetty hetki ennen ottelua Jimmy Bloomfield, joka valmensi seuraa vuoteen 1977 saakka.

Seuran pääomistaja ja puheenjohtaja Vichai Srivaddhanaprabha sai surmansa 27. lokakuuta 2018 sattuneessa helikopterionnettomuudessa Leicesterin kotistadionin vieressä.[6]

Remove ads

Saavutuksia

Remove ads

Edustusjoukkue

Lisätietoja Pelaajat, Valmennusjohto ...

Tunnettuja entisiä pelaajia

Leicesteriä on edustanut vuosikymmenien aikana useita kuuluisia pelaajia, kuten Gary Lineker, Gordon Banks ja Peter Shilton. Heistä jokainen on valittu arvostettuun English Hall of Fameen, jonne pääsemiseen vaaditaan suurien saavutusten ja pokaalien voittamista. Gordon Banks oli mukana voittamassa Englannin paidassa jalkapallon maailmanmestaruutta vuonna 1966. Leicesteriä hän edusti vuosina 1959–1967, pelaten tänä aikana joukkueessa lähes 300 ottelua.

Arthur Chandler on Leicesterin paras maalintekijä koskaan. Vuosina 1923–1935 Chandler pelasi seuran riveissä 393 ottelua tehden niissä 259 maalia. Chandlerin nimissä on myös monia muita Leicesterin seuraennätyksiä: hän on onnistunut tekemään joukkueelle maalin kahdeksassa ottelussa peräkkäin ja tehnyt Leicesterille uransa aikana kaikkiaan 17 hattutemppua. Chandler teki parhaimmalla kaudellaan 38 maalia ja heikoimmallakin neljä, vaikka pelasi vain 13 ottelua.

Remove ads

Pelaajien siirtoennätykset

Päivitetty 1. elokuuta 2024.[7][8]

Kalleimmat ostot

Pelaaja Siirtosumma Vanha seura Vuosi
Belgia Youri Tielemans 45,0M € Monaco AS Monaco 2019
Ranska Wesley Fofana 35,0M € Ranska Saint-Étienne 2020
Espanja Ayoze Pérez 33,4M € Englanti Newcastle United 2019
Algeria Islam Slimani 31,0M € Portugali Sporting CP 2016
Sambia Patson Daka 30,0M € Itävalta Red Bull Salzburg 2021
Nigeria Kelechi Iheanacho 27,7M € Englanti Manchester City 2017
Englanti James Maddison 25,0M € Englanti Norwich City 2018
Portugali Ricardo Pereira 22,0M € Portugali FC Porto 2018
Turkki Çağlar Söyüncü 21,1M € Saksa SC Freiburg 2018
Belgia Timothy Castagne 20,9M € Italia Atalanta 2020

Kalleimmat myynnit

Pelaaja Siirtosumma Uusi seura Vuosi
Englanti Harry Maguire 87,0M € Englanti Manchester United 2019
Ranska Wesley Fofana 80,4M € Englanti Chelsea 2022
Algeria Riyad Mahrez 67,8M € Englanti Manchester City 2018
Englanti Ben Chilwell 50,2M € Englanti Chelsea 2020
Englanti James Maddison 46,3M € Englanti Tottenham Hotspur 2023
Englanti Harvey Barnes 44,0M € Englanti Newcastle United 2023
Englanti Danny Drinkwater 37,9M € Englanti Chelsea 2017
Ranska N’Golo Kanté 35,8M € Englanti Chelsea 2016
Englanti Kiernan Dewsbury-Hall 35,4M € Englanti Chelsea 2024
Nigeria Ahmed Musa 16,5M € Saudi-Arabia Al-Nassr 2018
Englanti Emile Heskey 16,5M € Englanti Liverpool 2000
Remove ads

Päävalmentajat

Leicester Cityn edustusjoukkueen päävalmentajana ovat toimineet:

  • 1919–1926 Skotlanti Peter Hodge
  • 1926–1934 Skotlanti William Orr
  • 1932–1934 Skotlanti Peter Hodge
  • 1934–1936 Skotlanti Arthur Lochhead
  • 1936–1939 Englanti Frank Womack
  • 1939–1945 Englanti Tom Bromilow
  • 1945–1946 Englanti Tom Mather
  • 1946–1949 Skotlanti Johnny Duncan
  • 1949–1955 Englanti Norman Bullock
  • 1955–1958 Skotlanti David Halliday
  • 1958–1968 Skotlanti Matt Gillies
  • 1968–1971 Irlanti Frank O'Farrell
  • 1971–1977 Englanti Jimmy Bloomfield
  • 1977–1978 Skotlanti Frank McLintock
  • 1978–1982 Skotlanti Jock Wallace
  • 1982–1986 Englanti Gordon Milne
  • 1986–1987 Englanti Gordon Milne ja Pohjois-Irlanti Bryan Hamilton
  • 1987 Pohjois-Irlanti Bryan Hamilton
  • 1987–1991 Englanti David Pleat
  • 1991–1994 Englanti Brian Little
  • 1994–1995 Skotlanti Mark McGhee
  • 1995–2000 Pohjois-Irlanti Martin O'Neill
  • 2000–2001 Englanti Peter Taylor
  • 2001–2002 Englanti Dave Bassett
  • 2002–2004 Englanti Micky Adams
  • 2004–2006 Skotlanti Craig Levein
  • 2006–2007 Englanti Rob Kelly
  • 2007 Englanti Martin Allen
  • 2007 Englanti Gary Megson
  • 2007–2008 Englanti Ian Holloway
  • 2008–2010 Englanti Nigel Pearson
  • 2010 Portugali Paulo Sousa
  • 2010–2011 Ruotsi Sven-Göran Eriksson
  • 2011–2015 Englanti Nigel Pearson
  • 2015–2017 Italia Claudio Ranieri
  • 2017 Englanti Craig Shakespeare
  • 2017–2019 Ranska Claude Puel
  • 2019–2023 Pohjois-Irlanti Brendan Rodgers
  • 2023 Englanti Dean Smith
  • 2023–2024 Italia Enzo Maresca
  • 2024 Wales Steve Cooper
  • 2024–2025 Alankomaat Ruud van Nistelrooy
  • 2025– Espanja Martí Cifuentes
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads