Lippu
tunnuksena käytettävä määräkuvioinen vaate From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Lippu on valtion, järjestön tm. yhteisön tunnuksena käytettävä määrämuotoinen, -värinen ja -kuvioinen vaate.[1]
Historia
Liput kehitettiin taistelukentille kuten vaakunatkin. Liput kehittyivät päälliköiden komentosauvoista ja joukko-osastojen sotamerkeistä. Muinaiset päälliköt johtivat sotajoukkojensa liikkeitä ja taistelun kulkua komentosauvoillaan, joita somistivat kuvioidut ja värikkäät kangaskaistaleet.[2]
Keskiajalla liput olivat pienikokoisia ja selkeästi kuvioituja. Renessanssin aikana liput muuttuivat koristeellisemmiksi ja yksityiskohtaisemmiksi. Barokin aikakaudella liput valmistettiin usein painavasta brokadista, ja niiden kuviot kirjailtiin metallilangoilla kolmiulotteisiksi kohokuvioiksi. Lippuihin lisäiltiin tupsuja, hapsuja ja nyörejä sekä metalliheloituksia. Nykyajan liput ovat jälleen pelkistetysti kuvioituja, eikä varjostusta ja viivoitusta käytetä. Tämä on tehty osittain tunnistettavuuden, osittain valmistusmenetelmien vuoksi.[2]
Valtioiden lisäksi omia lippujaan käyttävät nykyisin myös muut hallinnolliset alueet sekä järjestöt ja liikelaitokset.[2]
Remove ads
Ominaisuudet
Toisin kuin vaakunassa, lipussa on kaksi sivua. Sivujen kuviosisältö on usein sama, mutta se voi olla erilainenkin. Lipun suunta määräytyy tangon suhteen. Lipun ominaispiirre on liehuvuus, mutta myös jäykästä materiaalista valmistetut liput sekä lippujen kuvat käsitetään lipuiksi.[2]
Lippujen väritys noudattaa pääpiirteittäin heraldiikan sääntöjä. Heraldinen kulta ja hopea on korvattu keltaisella ja valkoisella. Tavanomaisten heraldisten värien lisäksi lipuissa saa käyttää myös oranssia ja violettia. Valtiolipuilla on usein laeissa ja asetuksissa määrätyt tarkat väriarvot.[2]
Remove ads
Lipputyyppejä
Tavallisin lipun muoto on nelikulmainen salko- ja kantolippu. Viirien muodot ja mittasuhteet vaihtelevat paljon.[2]
- Baneeri on vanhimpia lipputyyppejä. Se on nelikulmainen tai suorakaiteen muotoinen lippu, joka ilmaisee kantajansa arvoaseman. Baneeri on aina henkilökohtainen. Baneeri on tiukasti kiinni salossaan nauloilla tai renkailla.[3]
- Bulsaani on pitkä ja kapea lippu, jonka päässä on pitkät kielekkeet. Bulsaaneja on käytetty laivojen mastoissa suurten lippujen alapuolella, ja ne ilmaisivat laivan päällikön arvoaseman.[3]
- Fanfaarilippu on nelikulmainen lippu, joka kiinnitetään sotaväen merkinantotorveen. Siinä on kyseisen sotaväenosaston tai sen päällikön tunnus, ja usein myös lipun lahjoittajan tunnus.[3]
- Gonfalon on kirkkolippujen perusmuoto. Se on kantolippu, jonka alaosa on kielekkeinen.[3]
- Gonfanon on keskiajan alussa keihääseen kiinnitetty pitkänomainen lippu, jonka päässä on pitkät kielekkeet. Se ilmaisi sotaväen osaston päällikkyyttä.[3]
- Guidon oli rakuunoitten käyttämä pienikokoinen kaksikielekkeinen lippu. Suomessa sitä on kutsuttu myös kornetiksi ja standaariksi.[3]
- Göösi eli rainelippu on pienikokoinen kansallisuutta ilmaiseva lippu, jota käytettiin alusten keulassa.[3]
- Kantolippu on ainutkertainen sotaväen yksikön tunnus tai järjestölippu.[3]
- Kirkkolippu on uskonnollisissa yhteyksissä käytetty lippu katolisissa ja ortodoksisissa maissa. Se on yleensä kolmikielekkeinen ja hapsuilla varustettu.[3]
- Kulkuelippu on järjestölippu, joka on koristettu tunnuslausein.[3]
- Peitsilippu on ratsuväen käytössä ollut keihääseen kiinnitetty kolmikulmainen pienikokoinen lippu, tai suorakaiteen muotoinen kielekkeinen lippu. Pientä peitsilippua eli peitsiviiriä käytetään edelleen maissa, joissa on ratsuväkeä.[3]
- Rakuunalippu on kaksikielekkeinen, hapsullinen lippu. Sitä käytetään yhä esimerkiksi joissakin Suomen armeijan joukko-osastojen lipuissa.[3]
- Salkolippu on salkoon vedettävä, vapaasti liehuva lippu. Kaikki kansallisliput ovat salkolippuja.[3]
- Standaari on Englannissa keskiajan lopulla käyttöön otettu kuninkaan läsnäoloa ilmaiseva lippu. Se oli alun perin kaksikielekkeinen ja kolmiomaisesti kapeneva, johon oli ommeltu heraldisia kuvioita. Se pystytettiin hallitsijan tai prinssin komentopaikan läheisyyteen arvonmerkkinä.[3]
- Stondari on 1500-luvulla Ruotsin laivastossa käytetty erittäin kookas kangas, valtio- ja kansallislippujen edeltäjä.[3]
Remove ads
Yksiväriset liput
- Valkoinen lippu − Antautumisen tai neuvottelupyynnön symboli konfliktitilanteissa. Valkoista lippua kantavaa ei saa ampua. Autourheilussa hitaan auton tai viimeisen kierroksen merkkinä.
- Musta lippu − Anarkistien tunnus. Autourheilussa tarkoittaa diskausta.
- Punainen lippu − Yleensä yhdistetään vasemmistoon. Autourheilussa kilpailu keskeytetään punaisella lipulla.
- Sininen lippu − Yleensä yhdistetään konservatismiin. Autourheilussa "Nopeampi auto lähestyy".
- Vihreä lippu − Libyan lippu oli vuosina 1977-2011 kokovihreä.
- Keltainen lippu − Autourheilussa vaaratilanteesta edessä.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads